Kannanotot
 | Yhdistyksen kannanotto vuokrista.odt (13 kB) |
| TEHOKKAAMPAA ALAKOHTAISTA EDUNVALVONTAA KIINTEISTÖPALVELUALLALLE.odt (20 kB) |
Tiedote 12.2.2019
Kiinteistötyöntekijät ry.
Puheenjohtaja Jari Rajala: Lisätiedot puh. 040-5335937
Uuden asunnon on jatkossakin oltava velaton
Suomessa asunto-osakeyhtiöiden tehtävänä on hallita asuntoja asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti siten, että pidetään huoli koko kiinteistön ylläpidosta, peruskorjaukset saadaan rahoitetuksi ja yhteiset tilat, kuten porrashuoneet ja hissit hoidettua ja huollettua asianmukaisesti.
Asunto-osakeyhtiömuoto on toiminut jo vuodesta 1864 ja siitä on kehittynyt erittäin hyvä lähidemokratian muoto, josta kannattaa pitää kiinni jatkossakin. Perinteisesti taloyhtiöt ovat olleet uudisrakennuskohteessa velattomia, kun niitä on myyty ja näin on ollut mahdollista ottaa tarvittaessa taloyhtiölle myöhemmin velkaa erilaisiin korjausta vaativiin kohteisiin.
Nyt kuitenkin tilanne on muuttunut siten, että uudisrakennuskohteessa taloyhtiöllä saattaa olla jo 70 prosenttia lainaa, jonka korkoa ei ole sidottu mihinkään ja korotonta aikaa esim. kolme vuotta. Kysyimme mitä mieltä tästä kehityssuunnasta on Kiinteistötyöntekijät ammattiliiton puheenjohtaja Jari Rajala
-Uutta asuntoa ostettaessa sen on edelleen oltava velaton taloyhtiölainoista, koska taloyhtiöllä pitää säilyttää mahdollisuus ottaa kohtuullisesti velkaa remonttien suorittamiseen. Tämän uuden järjestelmän hyödyt korjaavat rakennusyhtiöt ja sijoittajat ja sen sijaan vähävaraiset lapsiperheet, jotka ovat ostamassa pienellä pääomalla asuntoa, saattavat joutuvat muutaman vuoden päästä taloudelliseen ahdinkoon, sanoo Kiinteistötyöntekijät ammattiliiton puheenjohtaja Jari Rajala.
Rakennusliikkeet ja pankit ovat sopineet jopa 70% taloyhtiölainasta, joka siirtyy uudiskohteen ostajalle vastattavaksi ja näin oma pääoman tarve ostajalla vähenee. Lainaa maksetaan rahoitusvastikkeena takaisin. Riskinä on myös se, että laina ei ole henkilökohtainen vaan taloyhtiössä on mahdollista, että joutuu joskus maksamaan muidenkin osakkaiden lainoja.
Taloyhtiöiden velkamäärä Suomessa on noin 25 miljardia ja näyttää siltä, että kotitaloudet velkaantuvat tällä hetkellä hyvin voimakkaasti. Tässä on tietysti mukana myös pikavippejä ja kulutusluottoja. Onko olemassa vaara, että Finanssivalvonta alkaa rajoittaa taloyhtiöiden lainan saantia.
-Kyllä julkisuudessa on asiasta puhuttu ja VM on työryhmänkin jo asettanut asiaa miettimään. Minusta on tärkeää, että Suomen hyvä taloyhtiön toimintamalli, joka on ollut historian aikana toimiva, pyritään edelleen säilyttämään eikä sitä tule asettaa erilaisten sijoittajien keinottelukohteeksi, toteaa Rajala.
Henkilökohtaisten asuntovelkojen verovähennysoikeutta on viime vuosina vähennetty ja perusteeksi on tarjottu työvoiman liikkuvuuden edistämistä ja sitä, että on helpompi ottaa työtä vastaa vieraalta paikkakunnalta, kun ei ole omistusasuntoa haittaamassa muuttoa.
-Tämä kehityssuunta on väärä, koska jos perhe sijoittaa tulostaan hyvin huomattavan osan kalliin asunnon hankkimiseen niin on kohtuullista, että sitä tuetaan verovähennyksin edelleen. Sen sijaan en ymmärrä miksi sijoittajille asunnon hankinta keinottelumielessä on verovähennyskelpoinen, heittää Rajala.
Näyttää siltä, että rakennusliikkeet ovat yksissä tuumin ryhtyneet vastustamaan tätä uudisrakennuskohteiden taloyhtiövelan rajoittamishankkeita, koska se heidän mielestään vaikeuttaa asuntokauppaa ja rajoittaa rakentamista.
Kannanotto
Suomen Kiinteistöpalvelualan työntekijöiden yhdistys on erittäin huolissaanalan pienpalkkaisten työntekijöiden asumisoloista, koska omistusasuntojen hinnat ovat nousussa ja vuokra-asuntojenkin vuokrat vain nousevat.
Nyt työmarkkinoilla solmitut sopimukset tulevat vähentämään työntekijöiden ansiotasoa ja kuitenkin samaan aikaan asuntojen vuokrat vain jatkavat nousuaan. Vuokrat nousivat heinä-syyskuussa 2,6 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, kertoo Tilastokeskus
Yhdistyksen mielestä nyt olisi aika jo vuokranantajienkin osallistua yhteisiin talkoisiin ja pidättäytyä vuokrien korotuksista.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskinmäärin 2,4 prosenttia ja Ara-asuntojen vuokrat nousivat 2,9 prosenttia. Samaan aikaan kuitenkin inflaatio on ollut erittäin alhainen.
Tampere 9.11.2016
Suomen Kiinteistöpalvelualan työntekijöiden yhdistys
Jari Rajala
Puheenjohtaja
TEHOKKAAMPAA ALAKOHTAISTA EDUNVALVONTAA KIINTEISTÖPALVELUALLALLE
Uusi yhdistys, Suomen kiinteistöpalvelualan työntekijöiden yhdistys ry, hoitamaan kiinteistöpalvelualan edunvalvontaa, koska jäsenistö on tyytymätön kiinteistöpalvelualan alakohtaisten asioiden hoitoon Palvelualan ammattiliitossa.
Vuonna 2016 maaliskuussa perustettu Suomen kiinteistöpalvelualan työntekijöiden yhdistys hoitaa jäsenosastojensa jäsenten alakohtaista edunvalvontaa, elinkeinopoilitiikkaa ja jäsentensä ammatillista ,sosiaalista ja sivistyksellistä kehittämistä. Järjestöön on liittyneet jo keskeisemmät suuret kiinteistöpalvelualan ammattiosastot ja jäsenmäärä yhdistyksessä on ylittänyt jo 10.000 jäsenen rajan. Järjestössä uskotaan, että lähes kaikki kiinteistöpalvelualan ammattiosastot ovat tulossa mukaan kehittämään kiinteistöpalvelualalla työskentelevien edunvalvontaa.
Järjestön perustaminen kävi tarpeelliseksi, kun edustajiemme lukuisat esitykset Palvelualan ammattiliiton hallinnossa eivät johtaneet kiinteistöpalvelualan alakohtaisten asioiden etenemiseen meitä tyydyttävällä tavalla. Tämän lisäksi ovat edustajamme neuvotelleet vielä erikseen alakohtaisten edunvalvonta-asioiden kehittämisestä Palvelualan ammattiliiton johdon kanssa, laihoin tuloksin.
Koska esityksiämme ei ole riittävästi huomioitu on se johtanut siihen, että alamme asiantuntijuus on vähentynyt ja selvimmin se näkyy elinkeinopoliittisten asioiden hoidossa. Jäsenistöstämme suurin osa on kokenut asian niin, että he eivät saa saa riittävää vastinetta jäsenmaksurahoilleen. Oletus onkin se, että kiinteistöpalvelualalta kerättyjä jäsenmaksutuloja käytetään nyt enemmän muiden alojen toiminnan pyörittämiseen kuin kiinteistöpalvelualan ja se ei ole täysin tasa-arvoisessa asemassa muiden PAMiin järjestäytyneiden alojen kanssa.
Myös uusi Palvelualan ammattiliiton organisaatio, jossa toimialojen yksiköt poistettiin tarkoituksellisesti, johtaa siihen, että Palvelualan ammattiliitosta on muodostumassa suurimpaa toimialaa palveleva järjestö. Samalla tavalla on historiassa käynyt aiemminkin, kun kaupan alan liittoja on yhdistelty.
Kiinteistöpalvelualalle tällainen kehitys ei sovi, koska se elinkeinopolitiikassaan sijoittuu rakennetun ympäristön klusteriin. Eli sinne missä jo mm. Rakennusliitto, Kiinteistötyönantajat ja Rakennusteollisuus ovat. Kiinteistöpalvelualan edunvalvonnalla on hyvin vähän jos ollenkaan yhteyksiä kaupan alan edunvalvontaan. Kiinteistöpalvelualalla hoidetaan koko elinkaaren aikaisia kiinteistöpalveluita rakennetun ympäristön klusterissa.
Palvelualan ammattiliitossa linjausta on jo pitkään valmisteltu ja se on näkynyt mm. toimitsijavalinnoissa, jotka ovat olleet toimialaamme syrjiviä ja se on johtanut siihen , että alamme asiantuntijuus on lähes tyystin hävinnyt Palvelualan ammattiliitosta. Alallemme ei ole palkattu kiinteistöpalvelualalta toimitsijoita edes siinä suhteessa kuin eläköitymistä on tapahtunut. Toisin on huomioitu esim. vartiointiala, joka on pystynyt toimitsijavalinnat hoitamaan hyvin omalla järjestämisalallaan oman liiton sisällä toimivan TURVA-liiton ansiosta. Kiinteistöpalvelualalla työskentelee noin hieman yli 100 000 työntekijää, josta 2/3 on yksityisellä sektorilla. Jäsenmaksuja maksamme Palvelualojen ammatiliittoon 23% kokonaisjäsenmaksutuloista.
Lisätietoja: Puheenjohtaja Jari Rajala puh 0405335937
Sihteeri Markku Saarinen puh. 040-5087241