Blogi

  Palataanko orjayhteiskuntaan työmarkkinoilla ?
Tähän johtopäätökseen voi päätyä, kun seuraa joidenkin vientiyritysten johtajien
työmarkkinakannanottoja. Nyt esitetään paikallisen sopimisen laajentamista, jonka seurauksena on
työehtojen huonontuminen ja palkkatason heikkeneminen.
Teknologiateollisuus on aloittanut uuden Teknologiateollisuuden työnantajat ry järjestönsä avulla jakamaan
työnantajat hyviin ja huonoihin työnantajiin ja päätösvalta on yrityksillä itsellään. Ne, jotka liittyvät uuteen
järjestöön katsovat ainakin periaatteessa kannattavansa vanhaa työehtosopimusten solmimisjärjestelmää
eivätkä katso yleissitovuuttakaan aivan mahdottomana asiana.
Ne työnantajat, jotka eivät liity Teknologiateollisuuden työnantajat ry:hyn ovat nykyisen järjestelmän
romuttamisen kannalla jo alusta pitäen ja vaativat palkkojen ja työehtojen polkemista sekä halpatyövoiman
maahantuontia. Taustalla häämöttää paluu 1930- luvun yhteiskunnalliseen tilaan työmarkkinoilla.
Ei liene vaikea arvata miten työntekijäpuolella tällaiseen menoon suhtaudutaan. Näyttää vahvasti siltä, että
työtaisteluilta ei voida tällaisessa tilanteessa välttyä. Mikäli käydään vain liittokohtaisia työtaisteluita
yleislakon sijasta niin kohteena on tietysti nämä ”huonot” yritykset, jotka pahiten polkevat työntekijöiden
työsuhde-etuja.
Ihmetystä kyllä herättää sekin, että minkälaisten silmälasien läpi nämä työnantajat tulevaisuuteen katsovat.
Ne luulevat varmaan, että ulkomailta on saatavissa halpatyövoimaa ja heitä voi kohdella miten vaan. Nyt on
sellainen aika, että ottajia on muuallakin Euroopassa kuin Suomessa. Työvoiman hyvää osaamistakin
tarvitaan ja korkeaa koulutustasoa.
Viisaampaa nyt olisi nähdä hieman kauemmaksi ja pitää suomalaisesta osaavasta työvoimasta kiinni ja
panostaa yritysten johtamisjärjestelmiin. Työntekijöillä pitäisi olla oikeus osallistua yrityksen päätöksen
tekoon tietyssä määrin. Heitä pitäisi arvostaa ja kannustaa urallaan etenemään. Palkka pitäisi olla
kilpailukykyinen ainakin naapurimaihin verraten, koska kielitaitoiset nuoret osaavat kyllä ajatella omilla
aivoillaan sen mikä on heille parasta. Yhteiskunta kärsii aivokadosta, kun nämä koulutetut nuoret lähtevät
ulkomaille työn perässä ja koulutuskustannukset jäävät yhteiskunnan maksettavaksi.
Mielestämme nyt olisi vaikean koronatilanteen jälkeen työmarkkinoiden yhdistymisen ja yhteistyön aika
repimisen sijasta. Helppoa on särkeä hyvin toimiva sopimusjärjestelmä, mutta mitä saadaan tämän tilalle.
Epäilemme, että syntyy suuri määrä työriitoja, tuottavuuden laskua ja ennakoinnin puuttumista. Pian tämä
nähdään, kun sopimuskierrosta ollaan jo aloittelemassa. Varmaa on sekin, että orjayhteiskuntaan ei
kuitenkaan palata, vaikka se joskus siltä näyttääkin.
05.10.2021 Kiinteistötyöntekijät ry

 

 

Sukupolven vaihdos politiikassa ja nuorten naisten hallitus                                                 

Arvostelun sijasta on myös mainittava, että uuden sukupolven nuorista naisista koostuva hallitus, jossa on mukana koulutusta ja kokemusta sekä osaamista mahdollistaa uusien tuoreiden ajatusten tulon politiikkaan. Se on onnen potku Suomelle. Hallituksella on täydet mahdollisuudet onnistua Suomen hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisessa siten, että pelkästään yrittäjien etujen ajamisen sijasta, myös vähempiosaisten edut huomioidaan päätöksenteossa. Voisi myös toivoa, että tämä hallitus istuu täyden kauden ja mahdollisesti myös jatkaa siitä, jos kansa näin haluaa. Yhteistyö hallituksen sisällä paranee ajansaatossa ja muiden hallituspohjavaihtoehtojen vilkuilu loppuu, kun kokoomus ajaa itsensä Persujen perässähiihtäjäksi.

Minä en ole tottunut sellaiseen hallituksen arvosteluun, jota media on osittain harrastanut, että lyödään olan takaa hallitusta jo ennakkoon ja heti sen jälkeen, kun se on nimitetty. Ei tämä ole reilua vaan se on järkyttävää. Se osoittaa joidenkin toimittajien kaipuun Sipilän hallituksen aikaan, josta hyödyn korjasi Kokoomus ja Suomen Yrittäjät. Jokaisen hallituksen pitää ensin päästä näyttämään mihin se pystyy ja vasta sen jälkeen kehut ja arvostelut ovat paikallaan. Vaikka tämän kansanrintamahallituksen voimasuhteet kalistuvat punavihreyteen niin sen hallitusohjelma ei ole vasemmistolainen niin kuin väitetään. Hallitusohjelmasta löytyy hyvin paljon myös miljardeja yritystukiin ja liikenneinvestointeihin ja hävittäjähankintoihin ym. Näin katsottuna hallitusohjelma on yhtä paljon oikeistolainen, kun vasemmistolainenkin.

Hallitusta lyödään myös sillä, että sen taloudellinen pohja murentuu, kun 75 % työllisyysaste jää toteutumatta. Tämä näyttää olevan opposition kärki hallituksen arvostelussa ja siksi, että ennakkoon tiedetään, että se on vaikea saavuttaa.

Ongelma tässä on se, että työnantajat siirtävät tuotantoa muihin maihin ja vievät sinne osan suomalaisesta työvoimasta ja saavat siitä huolimatta vastikkeetonta tukea valtiolta noin neljä miljardia. Pelkästään työntekijöiden palkkaverotusta lisäämällä ei voida yhteiskunnan menoja kattaa.  Uuden teknologian  käyttöönottaminen esim. mm. robotointi tehtaissa tuo mukanaan lisäarvoa ja vähentää työpaikkoja ja yhteiskunnalta jää verotulot saamatta. Tulevaisuudessa pitää verottaa uuden teknologia tuomasta lisäarvosta, jolla valtion taloutta tasapainotetaan ja mahdollistetaan hyvinvointiyhteiskunnan säilyminen.

Outoa tässä on se, että osa kokoomuksen eduskuntaryhmästä allekirjoittaa Persujen linjan mukaisen välikysymyksen, joka tarkoittaa sitä, että valtaan pääsyä valmistellaan keinoja kaihtamatta. Voisi ajatella, että suunnan muutos on sitä luokkaa, että oppositiokausi kestää aika pitkään kokoomuksella, ellei taas joku vanhempi kokoomuksen valtiomies puutu peliin ja ohjaa puolueen taas hallituskelpoiseksi.

 30.01.2020    Reijo Mattila   edunvalvontajohtaja Kiinteistötyöntekijät ry.blogi-kirjoitus                             

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Talouskatsaus 1/2019: Kiinteistöpalvelualan työllisyys kasvaa, mutta työvoimapula uhkaa alan kasvua

Olisiko nyt aika yhdessä keskustella miten saamme osaavaa väkeä alallemme

Työvoimapulasta muodostumassa kiinteistöpalvelualan kasvun este

Kiinteistöpalvelualan yritysten suhdannetilanne kääntyi positiiviseksi vuonna 2017 ja on nyt korkeimmillaan viiteen vuoteen. Lähitulevaisuuden suhdannenäkymien arvioidaan pysyvän ennallaan. Työvoiman saatavuudessa on kiinteistöpalvelualalla kuitenkin edelleen haasteita, ja rekrytointivaikeudet ovat yleisiä. Tuoreimman Suhdannebarometrin vastaajista 59 prosenttia arvioi ammattityövoiman puutteen olevan esteenä myynnin kasvulle.

Kiinteistöpalvelualalla on krooninen ongelma työvoiman saatavuudessa. Kiinteistö- ja rakentamisala työllistää nykyisellään suoraan jo noin 300 000 henkilöä, mikä on noin 12 prosenttia kaikista työllisistä. Lisää tekijöitä kuitenkin tarvitaan, jottei työvoimapulasta muodostu kasvun estettä.

 

 

 

 

Kiinteistötyöntekijät ry koulutuspoliittinen asiantuntija Kim Stenberg:

 

Toisen asteen koulutus maksuttomaksi

 

Olemme kovasti huolestuneita siitä, että edelleen jää peruskoulutuksen varaan paljon nuoria, joille etenemistie toisen asteen koulutukseen ei toteudu. Asian korjaamiseksi on esitetty useitakin korjausehdotuksia mutta yksi näistä on toisen asteen koulutuksen maksuttomuus, jota mm.  kansalaisaloitteessakin kannatetiin noin 50 000 allekirjoittajan voimin.

  • Tämä tuntuu hyvin järkevältä aloitteelta ja sitä pitää tukea, koska mm. oppimateriaali ja oppikirjat maksavat ja jos ne ovat ilmaiset, niin silloin toisen asteen koulutukseen lähteminen ei ole ainakaan rahasta kiinni, sanoo Kiinteistötyöntekijät ammattiliiton koulutuspoliittinen asiantuntija Kim Stenberg.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on laskettu kokonaiskustannuksiksi noin 100 miljoonaa euroa, joka on paljon rahaa, mutta hanke voitaisiin toteuttaa myös jaksotettuna esimerkiksi kahdelle vuodelle.

Opettajien ammattijärjestö OAJ on esittänyt, että oppivelvollisuus, joka nykyisin koskee perusastetta, laajennettaisiin koskemaan myös toisen asteen koulutusta ja oppivelvollisuus ikä nousisi näin nykyisestä 10 vuodesta 19 vuoteen.

  • Oletan niin, että ns. pakko-opiskelulle ei löydy riittävää kannatusta, vaikka se toisen asteen tutkinto koko ikäluokalle olisi näin saavutettavissa. Parempi edetä ainakin toistaiseksi vapaaehtoisen ja kannustavan opiskelun kautta, Stenberg linjaa.                                                                                                                       

                                                                                                                                                                                   

Toivotaan, että aloitteelle löytyy kannatusta ja saadaan näin vietyä hyvää hanketta eteenpäin.   

http://suomenkiinteistotyontekijat.yhdistysavain.fi/blogi           

                            

 

 

 

Määräaikaiset puheenjohtajuudet ay -liikkeeseen                                                                                            Kuulimme, että maan suurimman PAM ammattiliiton puheenjohtaja jättää paikkansa 16 vuoden jälkeen liiton seuraavassa liittokokouksessa keväällä 2019. Olisiko nyt jo aika ammattiyhdistyliikkeessä siirtyä määräaikaisiin puheenjohtajuuksiin, niin että vain kaksikautta olisi mahdollista toimia puheenjohtajana. Tälle ajattelulle löytyy useita hyviä perusteita. Työ on kuulemma hyvin raskasta ja jatkuvaa median pyörityksessä oloa. Näin joku puheenjohtajat on itse todenneet perustellessaan 60 prosentin palkankorotuksiaan. Myös liittojen todellinen demokratia etenisi suuren harppauksen, koska puheenjohtaja käyttää liitossa valtaa, joskus hyvinkin autoritäärisesti. Voidaan myös nähdä, että liittojen toimintatapa ja linjaukset olisivat helpoimmin muutettavissa, kun puheenjohtaja vaihtuisi useammin. Isoissa liitoissa on myös yleensä yhden alan värisuorat puheenjohtajistossa, johon olisi hyvä saada myös kiertoa aikaiseksi. Olettaisin myös, että KIKY- sopimuksen kaltaiset palkan alennukset jäisivät toteuttamatta. Meillä mm. presidentillä on jo vastaava käytäntö ja toimii hyvin. Tämän tyyppisiä aloitteita on ammattiosastoilta tullut jo joihinkin liittoihin pohdittavaksi. Olisi mukavaa saada asiasta keskustelua aikaiseksi.

Jari Rajala, puheenjohtaja Kiinteistötyöntekijät Ry/Blogi

http://suomenkiinteistotyontekijat.yhdistysavain.fi/blogi

 

 

 

 

Kaupan ala lisää reviiriään 

Ensimmäistä kertaa pohjoismaisia kiinteistö-, siivous-, turvallisuus- ja yksityisen vakuutusalan työntekijöitä edustava Sun valitsi  taustaltaan kaupan alalta puheenjohtajan. Ihmetystä valinta herättää siksi, että kaupalla on omatkin pohjoismaiset järjestöt ja kauppa ei ole edes jäsenenä järjestössä. Ilmeisesti on niin, että Palvelualojen ammattiliito ei halunnut  SUN aloilta puheenjohtajaa. 

Ylitalo Palvelualojen pohjoismainen unioni SUNin puheenjohtajaksi

Palvelualojen pohjoismainen unioni SUN valitsi Porvoossa järjestetyssä kongressissa PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalon SUNin puheenjohtajaksi seuraavaksi 4 vuodeksi.

Kokouksen julkilausumassa SUN toteaa, että ammattiliitoilla on tärkeä rooli maahanmuuttajien kotouttamisessa yhteiskuntaan ja, että maahanmuuttajien täysipainoinen osallisuus on pohjoismaisille ammattiliitoille tärkeää.

SUN ja sen jäsenliitot haluavat muistuttaa, että ammattiyhdistysliikkeellä on keskeinen rooli muualta maahan tulleiden toivottamisessa tervetulleiksi ja integroitumisessa yhteisöihin.

Julkilausumassa SUN toteaa, että hyvinvointivaltion vastuulla on huolehtia siitä, että kaikilla on tasapuoliset mahdollisuudet yhteisöissämme. Lisäksi SUN toteaa, että hyvinvointivaltio antaa vahvan turvan myös heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleville ihmisille eikä sen rakenteita pidä murentaa markkinavoimien tai poliittisten ääriliikkeiden tahtoa peesaillen.

Pohjoismaisia kiinteistö-, siivous-, turvallisuus- ja yksityisen vakuutusalan työntekijöitä edustava Palvelualojen pohjoismainen unioni SUN (Service- och tjänstebranschens Union i Norden (SUN)) kongressiin osallistui yhteensä noin 70 kokousedustajaa Porvoossa 23.-24.8.2017.

 

 

 

Osaamisen kehittämisestä

 

Reijo Mattila, sopimusasiantuntija

Kiinteistöpalvelualan työelämän tarpeet huomioitava tutkintorakenteessa

Suomen Kiinteistöpalvelualan työntekijöiden Yhdistys valmisteli lausuntojaan alan tutkintoluonnoksiin laajassa seminaarissa Petäys Resorissa Tyrvännössä ja löysi kovasti muutosehdotuksia tutkintojen perusteluonnoksiin. Suurta ihmetystä herätti myös nimiehdotus, joka on ministeriö siunannut opetushallituksen virkamiesten esityksestä. Eihän Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan nimeä voi käyttää kiinteistöpalvelualan työelämässä ilman että siitä tulee sekaannusta, nimi laskee alan vetovoimaisuutta ja se jatkaa hajanaisen tutkintorakenteen päällekkäisyyttä, kun tavoite piti olla yhteiseen tutkintorakenteeseen siirtyminen. Työelämän esitys tuli Kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnasta yksimielisenä esityksenä ja esitys oli, että nimeksi laitetaan Kiinteistöpalvelualan PT, AT, EAT. Ei kelvannut työelämän esitys virkamiehille.

 Nyt näyttää siltä, että koko tutkintojen yhdistäminen ja uudistaminen ovat ajautumassa umpikujaan ja järjestöpolitikoinnin kohteeksi, ainakin jos lausuntojen määrää ja sisältöä seuraa. Tämä oli arvattavissa, koska toimialojen rajapintatarkastelu jätettiin kokonaan suorittamatta, joka olisi pitänyt suorittaa ennen tutkintojen yhdistämiseen ja uudistamiseen ryhtymistä. Nyt kun tutkintojen sisältöjä ja rajapintoja tarkastellaan yhtä aikaa, niin puurot ja vellit menevät sekaisin. Lausunnoista suuri osa koskee, juuri toimialan rajoja ja lausujien lähtökohtana on, että kiinteistöpalvelualan tutkinnossa on päällekkäisyyttä jonkun muun alan tutkintojen kanssa. Toinen ryhmä vaatii sairaala siivoukseen omaa tutkintonimikettä ja päällekkäisyyden lisäämistä samalla. Paljon on hyviä laaja-alaisia alan kokonaisnäkemystä sivuavia hyviäkin lausuntoja, joilla toivotaan olevan asiantuntijuutensa ansiosta menestymismahdollisuuksia tutkintorakennetta kehitettäessä.

Toinen suuri virhe tehtiin siinä, että ensimmäistä kertaa nostettiin kaikki tutkinnot yhdellä kertaa uudistettavaksi ja päällekkäisyyksien poistamiseksi. No eihän tällaista pakettia voi koota siten, että hyvää jälkeä tulee ja kiireen saattelemana

Mielestäni nyt olisi otettava aikalisä, koska aikaa on ja muuttaa tutkintojen luonnoksia esittämäämme suuntaa, joko työryhmässä tai sitten kokonaan uudelta pohjalta, koska työelämä kiinteistöpalvelualalla ei tule toimeen ilman laadukkaan osaamisen kehittämistä ja sitä kautta tuottavuuden ja kilpailukyvyn edistämistä.

 

 

 

 

Vuosisadan kuppaus!

Porvari hallitus on onnistunnut siinä missä jopa kapitalistien ihmemaassa Yhdysvalloissa vain nähdään märkiä päiväunia eli rikkaiden vallankumouksessa, Suomen porvarit ovat saanneet hyvin lyhyessö ajassa todella muhkeay voitot käärittyä liiveihinsä oman hallituksensa suosiollisella avulla. Työväenluokka on ajettu takaisin torppariaikaan jolloin patruunat saivat päättää kuka elää ja kuka kuolee.

Vain voimakas ja yhtenäinen ammattiyhdistysliike ja työväenpuolueet yhdessä voivat saattaa kapitalistit takaisin sinne minne ne kuuluvatkin, tulevalla sopimuskierroksella tulee meidän kiinteistötyöntekijöiden olla tarkkana ja vaatia liittoa viimeinkin ajamaan työläisten etuja eikä toimia Guislingina. Jos Pam ei saa aikaan edes säällistä sopimusta niin onko meillä mitään tekemistä tälläisen liiton kanssa vai pitäisikö tästä jo tehdä johtopäätöksiä ja saatda työläisten luottamustakaisin jollain muilla keinoilla.

Sopimusalatoimikunta jo aikaisemmin antoi ymmärtää että nyt in viimeinen aika Pam:n näyttää mitä se meinaa tehdä alamme eteen ja saada myös meille säälliset työehdot aikaan. Odottavan aika ei nyt ole pitkä!

Markku Saarinen

Sopimusalatoimikunnan jäsen

 

 

Mitä kuuluu PAM

Yhdistys on esittännyt jo aika päivää sitten Pam:lle neuvottelupyynnön koskien Kiinteistöpalvelualan tarpeita  koskien mm. miten turvataan liitossa Kiinteistöalan tuntemus ja mitä ala saa vastineeksi maksamastaan jäsenmaksuosuudesta ( 23% ) kaikista jäsenmaksutuloutuksesta. Miten sitten Pam on vastannut HILJAISUUDELLA, ei ole kuulunnut mitään toiminnanjohtaja Konoselta eikä järjestöjohtaja Koivuniemeltä ei myöskään puheenjohtaja Selin ole vaivautunnut vastaamaan mitenkään, osoittaako tämä HILJAISUUS todella näiden henkilöiden halun ja kiinnostuksen alaamme kohtaan. Monet osastojen jäsenet ovatkin kyselleet mitä nyt sitten teemme jos ns. oma liitto ei meitä arvosta edes sen vertaa että vastaisi neuvottelupyyntöön. Onko vastaus sitten se että näillä mennään vai pitäisikö asialle jotain tehdä, jotain sellaista joka vastaa jäsenistön tämän hetkistä tahtotilaa.

Ms