Twitter

Hallitus on ajanut sopimusyhteiskunnan kriisiin                    13.03.2024

Suomen hallitus ohjelmineen on pannut sopimusyhteiskunnan sellaiseen kriisiin, josta paluu normaaliin tulee kestämään kauan. Syynä tähän on työnantajien ja oikeistohallituksen sortotoimenpiteet työntekijöiden etujen heikentämiseksi ja sopimuspolitiikan hylkäämiseksi. Lähtökohta tuntuu olevan mittavat sosiaaliturvan leikkaukset, jolla tuetaan erilaisilla keinoilla hyvätuloisia kansalaisia ja yrityksiä. Kansalaisille kerrotaan uskottavasti, että kyse olisi valtion talouden kuntoon laittamisesta, kun todellisuudessa kyse oikeistolaisen ideologian toteuttamisesta. Työttömiä syyllistetään siitä, että he eivät ota pätkätyötä vastaan, vaikka sitä ei ole tai se sijaitsee kaukana ja palkalla ei tule toimeen. Oikeistohallitus työllistää työttömyysturvaa leikkaamalla, jolla ei ole minkäänlaisia työllisyysvaikutuksia.

Hatun noston paikka on ammattiyhdistysliikkeelle, joka nyt yhteisenä rintamana puolustaa tavallista palkansaajaa tavalla, jota ei ole syytä arvostella. Viimeisenä keinona on otettu käyttöön poliittiset lakot, kun neuvottelutietä ei ole vielä avattu. Mutta uskon vahvasti ammattiyhdistysliikkeen painostusvoimaan ja siihen, että työmarkkinatilanne ratkaistaan vielä sopimalla, koska oikein muuta vaihtoehtoa ei ole. Syksyllä alkavat myös työehtosopimusneuvottelut ja mikäli ei sopimuksia synny niin painostustoimet tulevat jatkumaan. Vastuu tästä kaikesta kantaa työnantajat ja maan oikeistohallitus.

Työmarkkinoilla palataan vanhaan, vaikka toiveena oli työntekijöiden osallistumisoikeuksien laajentaminen ja osallistuminen yritysten päätöksentekoon Ruotsin mallin mukaisesti. Ruotsin myötämääräämislaki antaisi osallistumiselle hyvät puitteet. Varmaa kuitenkin on, että näiden työntekijöiden sortotoimenpiteiden jälkeen on vaikeaa sopia mistään työnantajien kanssa, kun se vähäinenkin luottamus on menetetty.

Kiinteistötyöntekijät ry

AY -liike puolustaa palkansaajia

Petteri Orvon oikeistohallitus on alkanut purkamaan suomalaista hyvinvointivaltiota ja sopimusyhteiskuntaa tavalla, jota ei ole aiemmin nähty. Vastaavaa öykkäröintiä on viimeksi nähty joskus 30 luvulla. Sopimisen sijasta tarjotaan jäykkiä lakeja, joita työelämään perehtymättömät kansanedustajat eduskunnassa säätäisivät. Työnantajat ovat huutaneet työelämään joustoja mutta nyt vaaditaan sellaista jäykkyyttä, jota ei ole ennen nähty. Työelämä halutaan toimimattomaksi. Hallitus on ajautumassa työmarkkinajärjestöjen tontille, jota se on aiemmin varonut ja Rinteen hallituksen aikana oppositiossa ollessaan kovasti paheksunut.

Hallituksen Työministeri Satonen ajaa vientiteollisuusteen perustuvaa palkkakattomallia, kun käärmettä pyssyyn. Matalat naispalkka-alat jätettäisiin pysyvään palkkakuoppaan, josta pois pääseminen olisi mahdotonta. Valtakunnan sovittelijasta tehtäisiin työriitojen sovittelijan sijasta ”vartija”, joka valvoisi, että mikään liitto ei ylitä vientialojen palkkatasoa. No eihän tämmöistä sopimusoikeuteen puuttumista kukaan voi hyväksyä. Ruotsin mallista puhutaan mutta poimitaan vaan rusinat pullasta eikä paneuduta kokonaisuuteen esim. Myötämääräämislaki olisi hyvä saada toteutettavaksi suomalaiseenkin työelämään.

Ammattiyhdistysliike puolustaa palkansaajia lakoilla nykyisen hallituksen kurjistamispolitiikkaa vastaan. Vaatii neuvotteluja palkansaajien etujen puolustamiseksi mutta toistaiseksi hallitus ei ole niihin taipunut. Näyttää siltä, että tarvitaan vielä jämäkämpiä toimenpiteitä neuvottelujen aloittamiseksi. Nähtäväksi sitten jää pysyykö tämä hallitus pystyssä, kun kansa lähtee joukolla puolustamaan etujaan.

Kiinteistötyöntekijät

Kiinteistötyöntekijät ry

Osaamisesta ei säästetä                                                                   3.5.2023

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelän puheet ammatillisen koulutuksen lyhentämisestä kaksivuotiseksi herättää ihmetystä myös Kiinteistötyöntekijöiden jäsenistön keskuudessa.

 Hänen ehdotuksessaan yleissivistävät pakolliset aineet voitaisiin karsia pois säästökohteena. Näyttää siltä, että hänellä on kyllä budjettiosaamista mutta koulutuksen kehittäminen on jäänyt hieman heikommalle tasolle. Kovaa arvostelua esitys on kohdannut muilta poliittisten puolueiden edustajilta paitsi perussuomalaiset ovat kannattaneet ammatillisen koulutuksen lyhentämistä kaksivuotiseksi.

-En kannata osaamisesta säästämistä vaan pikemminkin päinvastoin ammatillista koulutusta tulee edelleen kehittää ja turvata toiselta asteelta ammattikorkeakouluun pääseminen pakollisten yleissivistävien aineiden opiskelun avulla. Tämä on tärkeää mm siksi, että eräissä ammateissa edellytetään korkeakoulututkintoa töihin pääsemiseksi ja juuri näillä aloilla on työvoimapula, sanoo Kiinteistötyöntekijöiden koulutusvastaava Kim Stenberg.

Julkisuudessa on oltu huolestuneita siitä, että tutkimusten mukaan suomessa oppilaiden koulutustaso on ollut laskusuunnassa aikaisempaan hyvään koulutustasoon verrattuna.  Millaisia keinoja siihen löytyisi, että ammatillinen opiskelu saataisiin nykyistä kiinnostavammaksi?

-Opinto-ohjausta olisi laajennettava ja lisättävä niin että opiskelija saisi opiskelulleen selkeän kokonaiskuvan työtehtävistä, joihin opiskelun avulla valmistaudutaan. Tämä lisää motivaatiota opiskeluun ja auttaa uravalintaan niin että opiskelun keskeyttävien ja opiskelualan vaihtaneiden määrä vähenee, ehdottaa Stenberg.

Suomen tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä on hyvä tavoite, josta kannattaa pitää kiinni.

Puhtaanapitolain epäkohdat on korjattava

Harmillista on yksityisen kiinteistöpalvelualan työntekijöiden mielestä se, kun aura-auto lykkää tontille johtavan tien pään täyteen lumimoskaa ilmoittamatta siitä tontin omistajalle. Tämä on kiusallista siksi, että kiinteistönhoitajan on tarkkailtava lumipäivinä tienpäässä, jotta tie olisi auki niin kuin laki edellyttää.

Ilmat viilenevät ja syksyn jälkeen saapuu taas talviset olosuhteet. Kiinteistönhoitajat valmistautuvat jo talven vastaanottoon aurauskaluston kunnostuksella ja liukkauden torjuntalaitteiston huoltamisella. Kiinteistöhoitajia puhuttaa ensi talvenakin se, että puhtaanapitolaki pitää epäkohtien osalta uudistaa. Ongelmia syntyy myös silloin, jos tontille johtava tie on tukossa ja kiinteistössä tarvitaan palokuntaa tai ampulanssia.

Kiinteistötyöntekijät ry esittää, että tämä lainkohta muutetaan siten, että kunta velvoitetaan kustannuksellaan tontin omistajan sijasta poistamaan auraamansa lumi tontille johtavan tien päästä.

Kyseessä on Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossapidosta 669/1978 ja tämän lain 2 luvun 4 § (15.7.2005/547)

”Kadun kunnossapito kuuluu kunnalle. Tontinomistajan velvollisuutena on kuitenkin, jollei 8 §:stä muuta johdu, pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden torjumisesta jalkakäytävällä ja liukkauden torjumiseen käytetyn kiviaineksen poistamisesta jalkakäytävältä. Lisäksi tontinomistajan velvollisuutena on tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit sekä pitää jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru lumettomana ja jäättömänä. Tontinomistaja vastaa myös tontille johtavan kulkutien kunnossapidosta” ….

Toinen epäkohta on lain 3 luvun 13 § (15.7.2005/547)

”Kunta voi päätöksellään ottaa huolehtiakseen tontinomistajalle tämän lain mukaan kuuluvista puhtaanapitotehtävistä määrättyjen katujen tai tehtävien osalta. Kunnan ottaessa huolehtiakseen tontinomistajalle 10 §:n mukaan kuuluvista puhtaanapitotehtävistä vastuu niistä siirtyy kunnalle. Puhtaanapidon järjestämistä koskevan päätöksen valmisteluun ja tiedoksiantoon sovelletaan, mitä 8 a §:ssä säädetään kunnossapidon järjestämistä koskevasta päätöksestä. Puhtaanapidon maksuista säädetään 14 b §:ssä.”

Tämä lain kohta mahdollistaa kunnan halutessaan ottaa tontinomistajalta hoitaakseen puhtaanapitotehtävät ja laskuttaa siitä tontinomistajaa. Kiinteistönhoitajan työt siirretään kunnan tehtäväksi, joka vaikuttaa alan työllisyyteen. Myös puhtaanapitotyön siirtoa kunnalle ihmetellään siitä syystä, koska kunta hyvin useasti työvoimapulaan vedoten siirtää työn tehtäväksi yksityiselle urakoitsijalle. Kiinteistöhoitajien mielestä tässä ei ole mitään järkeä.

Kiinteistötyöntekijät esittävät, että vain sopimalla voidaan puhtaanapitotyöt siirtää kunnan tehtäväksi.

Jyväskylässä 21.10.2022

Jari Rajala                                                                                                                             puheenjohtaja                                                                                                                    Kiinteistötyöntekijät ry.

Indeksiehto sopimuksiin

Auttaisiko työehtosopimusneuvotteluja, jos sopimuksiin kirjattaisiin indeksiehto. Sovitun inflaation ylittäminen korvattaisiin palkansaajille vuoden lopussa palkankorotuksena. suomenkiinteistotyontekijat.yhdistysavain.fi/Twitter

Työehtosopimusneuvottelut ovat käynnissä mutta palkankorotustasosta ei tahdota päästä yksimielisyyteen. Syynä on ennätyskorkea inflaatiotaso, jonka tasosta on erilaisia näkemyksiä. USA:ssa marraskuun inflaatio lähentelee jo 7 prosenttia ja Euroopassa lähes viittä prosenttia. Suomessa tilastokeskuksen mukaan kyseinen vuosittainen muutos oli 3,7 prosenttia. Suunta on hälyttävä ja pysyvä. Euroopan keskuspankki EKP ei ole tekemässä mitään nopeita toimenpiteitä inflaation hillitsemiseksi kuten velkakirjojen oston lopettamista tai ohjauskoron nostoa. Maailmalta tuleva kehityssuunta koskee myös Suomea hieman myöhemmässä vaiheessa.

Kiinteistötyöntekijät ry on ennakoinut vuodelle 2022 noin 3,5 prosentin  inflaatiota. Inflaatio alentaa palkankorotusten ostovoimaa vastaavasti ja hidastaa kotimaista kulutuskysyntää. Olemme esittäneet palkankorotustasoksi viittä prosenttia, jossa on inflaatiokorvauksen lisäksi 1,5 prosentin hyvitys työntekijöille tuottavuuden noususta.

Työntekijöille tärkeää on nimellispalkkojen sijasta reaalipalkat, jolla turvataan se, että palkankorotuksella saa tietyn määrän hyödykkeitä, joita työntekijä tarvitsee elämiseensä. Tämän vuoksi on tärkeää, että palkankorotuksen ostovoima turvataan. Eräs keino on sopia työehtosopimuksiin indeksiehto, jonka avulla jälkikäteen korvataan työntekijöille sovittua korkeampi inflaatio vuoden lopussa lisäpalkkana. Kuluttajahintaindeksiä käytetään Suomessa yleisesti inflaation mittarina. Tilastokeskus julkaisee sekä kuukauden, että vuosittaista inflaatiokehitystä.   

Mitä koronasta opimme

Korona on vaarallinen sairaus mutta se muutti ja kehitti työelämääkin pysyvästi. Opimme toimimaan etänä ja soveltamaan uutta tietotekniikkaa käytännössä.  

Muutoksen aikaansaaminen vapaaehtoisesti on joskus vaikeaa mutta pakko oli tässä tapauksessa se liikkeelle paneva voima. Paljon on ollut puhetta etätyöstä niiden työntekijöiden osalta, joilla se on mahdollista.  Toimenpiteitä ei ole syntynyt, koska työnantajajärjestöt ovat sitä vastustaneet, kun osa on epäillyt, että työt eivät tule tehdyiksi ilman valvontaa. Nyt kuitenkin on nähty, että työnantajien huoli oli aiheeton ja suhtautuminen on muuttunut myönteisemmäksi

Työnantajat ovat huomanneet, että kalliiden toimistotilojen vuokraamisen sijasta voidaan säästöjä saada aikaa, kun työntekijät pannaa kotiinsa tekemään työt etätyönä. Työhön matkustamisaika vähenee ja työhön käytetty tekemisaika tehostuu, työmatkakustannukset vähenevät ja tuottavuus kasvaa. Lisäksi työntekijöiden valvonta nykytekniikallakin on hyvin tehokasta.

Työntekijöistä osa viihtyy etätöissä ja olisivat sitä myös jatkossa valmiita jaksoittain tekemään. Eristäminen työyhteisöstä koetaan hankalana.  Yhteisöllisyyden kaipuu, työkaverien näkeminen livenä, keskustelut ovat sitä, jota kaivataan. Osa on sitä mieltä, että työn tekeminen ja kotiolot on Suomessa edelleen erotettava toisistaan, vaikka Japanissa se hyväksytään. Myös kotona olevat toimistotilat ja niiden kalustus ovat usein ala-arvoisia toimiston vastaaviin verrattuna. Lisäksi korvaukset kodin käyttämisestä työnantajan tarkoituksiin pitää hoitaa kuntoon.

Myös lainsäädäntöä pitää muuttaa, koska tapaturmavakuutuslaki ei tunne kotityötä ja korvaukset jäävät kotityötapaturmasta saamatta. Yhdistyslaki ja osakeyhtiölait sekä työelämää säätelevät lait ym. kaipaisivat pikaista päivittämistä nykyiseen työelämää soveltuvaksi.  

Työelämä on suuressa murroksessa muutenkin mutta korona pakotti muuttamaan aiempaa tutuksi tullutta työelämää tavalla, joka osittain jää pysyväksi käytännöksi.                      Jari Rajala KTT:n puheenjohtaja                       

Kiinteistöpalveluala selviytyy korona taantumasta

Suomen talouden heikkeneminen ja vajoaminen taantumaan koskee myös kiinteistöpalvelualaa, vaikka ala on katsottu selviävä hieman muita paremmin korona epidemian aiheuttamasta terveys- ja talousongelmasta. työttömyys on kuitenkin noussut ongelmaksi ja siitä seuranneet toimeentulo-ongelmat.

Kiinteistöpalvelualalla on pääsääntöisesti tehty töitä kiinteistöjen ylläpitopalveluissa, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. jotka ovat mm. laivasiivous ja matkailu ja ravintola-ala sekä lentokenttien turvatarkastus.

Kiinteistöjen ylläpitoa tarvitaan epidemiasta huolimatta ja vakavia tartuntoja ei alan työntekijöillä ole havaittu, kun on ohjeistuksen mukaisesti toimittu.

Vaikka vielä ei ole epidemiasta selvitty pitää jo nyt kääntää katseet tulevaisuuteen ja löytää selviämiskeinoja alan nostamiseksi korona ahdingosta.

-Pitäisin tärkeänä, että vältettäisiin irtisanomisia ja satsattaisiin uuden teknologian käyttöönottoon, joka avulla lisättäisiin tuottavuutta. Lisäksi varauduttaisiin tulevaisuuteen työntekijöiden osaamistasoa nostamalla. Niillekin, joilla ei vielä ole lainkaan tutkintoa olisi saatava edes toisen asteen tutkinto suoritettua, sanoo puheenjohtaja Jari Rajala Kiinteistötyöntekijät ry:stä.

Ala on osittain kärsinyt työvoimapulasta ja siksi on nyt pidettävä kiinni työntekijöistä, ettei työvoimapulasta muodostu kasvun este. Ulkomaista työvoimaa on noin 20% alalla ja määrä kasvaa jatkuvasti. Myös näiden henkilöiden osaamistasoon pitäisi kiinnittää huomiota. Helpoiten se onnistuisi näyttötutkintoja suorittamalla. Näyttötutkinto oikeuttaa myös koulutuslisään, joka on perustutkinnosta 2% ammattitutkinnosta 3% ja erikoisammattitutkinnosta 5 %. Lisä lasketaan työtehtävän vaativuuden mukaisesta palkasta ja lisätään työntekijän henkilökohtaiseen palkkaan.

Osaamisen kehittämiseen on myös hallitusohjelmassa kiinnitetty erityistä huomiota ja siinä on hyviä hankkeita mm. oppivelvollisuuden jatkaminen. Näiden hankkeiden toteuttaminen on parasta elvytystä myöskin kiinteistöpalvelualaa ajatellen.

Ala kehittyy jatkuvasti ja rohkeasti pitäisi uskaltaa katsoa tulevaisuuteen investoida uusiin tehokkaimpiin, turvallisempiin ja ympäristöystävällisempiin koneisiin ja laitteisiin ja siivousaineisiin ja välineisiin.

-Tuottavuuden nostaminen on nyt tapahduttava uuteen teknologiaan investoimalla ja johtamismenetelmiä kehittämällä sen sijasta, että pelkästään nostetaan työn tuottavuutta, joka revitään pääasiassa työvauhtia kiristämällä työntekijöistä, sanoo puheenjohtaja Jari Rajala.

Työntekijöiden osallistumisjärjestelmiä tulee kehittää niin, että työntekijöiden työn suorittamisessa kertynyt käytännön osaamiskokemus hyödynnetään myös päätöksenteossa.

Tulevaisuus tuo tullessaan itse ohjautuvat kiinteistöhuoltokoneet, drone lennokit, ja digitalisaation, jonka avulla hoidetaan yhä suurempi osa kiinteistöpalvelualan töistä mutta myös fyysistä työtä pitää myös tulevaisuudessa alalla tehdä. Alan työntekijöistä suurin osa pitää rikkautena sitä, että työssä saa olla ihmisten kanssa tekemisissä. Hyvä puoli on myös alan vakaus, koska suhdannevaihtelut eivät näy kovin voimakkaina työttömyystilastoissa.

Kiinteistöpalveluala on kasvuala, joka työllistää yksityisellä puolella 90 000 ja julkisella noin 20 000 työntekijää siis yhteensä 110 000 henkilöä Suomessa ja suomalaiset yritykset ovat investoineet myös ulkomaille lähinnä naapurimaihin.

Työehtosopimusneuvottelut avoimiksi

Työehtosopimusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä mutta jäsenistö kyselee aiheellisesti mistä nyt neuvotellaan. Aikaisempaan verrattuna työehtosopimustavoitteita ei nyt jostain syystä ole julkistettu. Onko jäsenistö unohdettu vai onko tämä uudenlaista taktiikkaa, jolla tiedotusvälineet pidetään tiedon ulkopuolella ja näin on neuvottelurauha saavutettu. Yleensä työnantajat ovat olleet nihkeitä keskeneräisten neuvottelujen julkaisemiselle, kun ovat pelänneet työntekijöiden spontaaneja lakkoja.

Työntekijäpuolella on usein tarvittu jäsenistön apua neuvottelutuloksen saavuttamiseksi ja siksi mahdollisimman suuri julkisuus neuvottelutavoitteille on ollut myönteistä. Samalla syntyy tunne yhteen hiileen puhaltamisesta ja tarvittaessa valmius työtaistelun aloittamiseksi, jos ei muuten synty neuvottelutulosta. Liiton toiminta koettiin tärkeäksi, koska se antoi ostovoiman turvaamisen lisäksi myös turvaverkon pahan päivän varalle.

Nyt näyttää siltä, että tavoitteet asetetaan keskitetysti jäsenistön sijasta liittojen hallinnon toimesta ja ne ovat yhdensuuntaisia muiden liittojen tavoitteiden kanssa. Tästä on esimerkkinä työajan lyhentäminen 24 tunnilla. Tavoite on erittäin hyvä ja myös tulokset näyttävät kohtuullisen hyviltä mutta tällaiseen tavoiteasetteluun liittyy myös varjopuolensa.

Helposti käy niin, että jäsenistö kokee ay-liikkeen vakuutusyhtiötyyppiseksi laitokseksi, jonka toimintaan ei tarvitse osallistua. Tuumataan, että annetaan niiden hoitaa asiat siellä pääkallon paikalla ja vetäydytään pois toiminnasta. Näin jäsenistö vieraantuu ammattiliitoista ja lähtee omille teilleen. Seurauksena tästä on lakkovalmiuden heikkeneminen ja jäsenmäärän laskeminen.

Me Kiinteistötyöntekijät ammattiliitossa kannatamme avoimuutta työehtosopimustavoitteiden asettamisessa ja varsinaisissa työehtosopimusneuvotteluissa.  Edellytämme myös, että jäsenten asiat hoidetaan yhdessä jäsenten kanssa, koska meidän työehdoista- ja ostovoimastamme tässä on kysymys. 30.01.2020 Jari Rajala, puheenjohtaja, Kiinteistötyöntekijät ry.                                       

Palkkoihin kolme prosenttia lisää ja talkoot lopetettava.

Kiinteistötyöntekijät ry kehittäisi Kiinteistöpalvelualan työehtoja ja palkkausta seuraavasti:

Vuoden mittainen sopimuskausi olisi riittävän pitkä, koska tulevaisuuden ennustaminen tällä hetkellä on hyvin vaikeaa. Työn tuottavuus on huomattavasti noussut ja kustannuskilpailukyky parantunut. Inflaatio on kehittynyt edelleen maltillisesti mutta palkansaajien ostovoiman turvaaminen edellyttää noin kolmen prosentin yleiskorotusta ja saman verran lisää taulukkopalkkoihin. Ilta- yö- ja vuorotyölisiä korotetaan yleiskorotuksen määrällä. Euromääräisenä korotus olisi noin 0,32 €/h tai 52€/kk.

Keskeisimpiä tekstimuutoksia on työajan lyhentäminen 24 tunnilla ilman siitä maksettavaa korvausta. Työntekijät ovat joutuneet tekemään koko KIKY-sopimuksen ajan talkootyötä työnantajilleen ilman siitä maksettavaa korvausta ja tällä sopimuskierroksella siitä on päästävä eroon. Perusteltua olisi vaatia myös korvausta ilmaisista menneiden vuosien KIKY-tunneista ja osasta työnantajien sosiaaliturvamaksujen työnantajien osuuden siirtämisestä työntekijöiden maksettavaksi.

Palkkausjärjestelmän tulisi olla oikeudenmukainen. Nykyisestä yhdeksänportaisesta taulukkopalkasta näin ei voi sanoa, koska palkkaportaiden välit eivät ole tasavälit. Aiemmin välit olivat jaettuna viiden prosentin välein ja näin myös taulukkopalkan euromääräinen korotus oli oikeudenmukainen jokaisen työntekijän kohdalla. Muutos, jossa osa väleistä on neljä prosenttia, tehtiin taannoisen ansiokehitysohjelman sopimisen yhteydessä. Nyt kun ansiokehitysohjelma on päättynyt, pitäisi myös palkkaryhmien välit palauttaa viiden prosentin väleiksi.

Talonmiesten ja porrassiivoojien palkkojen kehitys pitää vastata saman alan eli kiinteistöpalvelualan palkkakehitystä, joten perusteltua on nostaa myös näiden työntekijöiden palkkoja vastaavilla korotuksilla, kun kiinteistöpalvelualan työntekijöiden palkatkin korottuvat. Talonmiehet ja porrassiivoojat haluavat säilyttää omat työ ja palkkaehtonsa ja urakkaluonteisen pistepalkkansa siksi ne on edelleen pidettävä erillisinä järjestelminä.

Kiinteistöpalvelualan työntekijöistä koskeva työehtosopimus päättyy tammikuun loppuun 2020 ja sitä ennen aloitetaan neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta. Neuvotteluihin molemmat osapuolet esittävät omia tavoitteitaan työehtosopimuksen sisällöksi, joista neuvotellaan sovun aikaansaamiseksi. Mikäli sopua ei synny voidaan tarvittaessa turvautua Valtakunnansovittelijan apuun.

Helsingissä 10.12.2019

Kiinteistötyöntekijät ry

Reijo Mattila, edunvalvontajohtaja     

Selvitys keinoista ehkäistä kotitalouksien velkaantumista

Taloyhtiölainojen rajoitteet uudisrakentamisessa: Kiinteistötyöntekijät ry pitää riittämättömänä toimenpiteenä, että uuden taloyhtiön velattomasta hinnasta 60 % olisi velkaa. katsomme, että taloyhtiön tulisi olla kokonaan velaton, kun se myydään uutena kohteena                           

Huomiot mietinnöstä: Kiinteistötyöntekijät ry kiittää siitä, että Valtiovarainministeriö on vihdoin ryhtynyt toimenpiteisiin kotitalouksien ylivelkaantumisen rajoittamiseksi. Mielestämme toimenpiteet eivät ole riittäviä mutta oikeansuuntaisia ne ovat ja niillä voidaan rajoittaa velkaantumisongelmaa ja siitä aiheutuvia seuraamuksia. Ehdotamme, että VM seuraa toimenpiteiden toteutumista ja raportoi siitä julkisuudessa ja käynnistää lisätoimenpiteitä tarpeen vaatiessa.

Lausuntomme tarkoituksena on ehkäistä vähävaraisen lapsiperheen ajautumista kotitalouden ylivelkaantumisen kierteeseen, jota tässä mietinnönkin toimenpiteillä ehkäistään. Emme siis katso tätä asiaa rakennusteollisuuden etujen näkökulmasta tai mitä muita seuraamuksia asialla on.

Huomiot keskeisistä ehdotuksista

Enimmäisvelkasuhde: Kiinteistötyöntekijät ry katsoo, että on perusteltua rajata lainan määrä 4,5 kertaa kotitalouden vuotuisten bruttotuloihin, kun kotitaus hakee uutta luottoa. Laskelmassa otettaisiin huomioon uusi laina, aiemmat lainat ja osuus taloyhtiölainnoista.

Enimmäistakaisinmaksuaika: Järjestömme lähtökohtana on, että myös vähävarainen lapsiperhe pystyisi suoriutumaan kotitalouden velastaan, vaikka heillä ei olisi ns. puskurirahastoa koron nostolle tai työpaikan menettämiselle. Pidämme 25 vuoden takaisinmaksuaikaa riittävänä. Myönteisenä pidämme sitä, että maksujärjestelyistä, kuten lyhennysvapaista voidaan edelleen sopia.                            

Taloyhtiölainojen rajoitteet uudisrakentamisessa: Kiinteistötyöntekijät ry pitää riittämättömänä toimenpiteenä, että uuden taloyhtiön velattomasta hinnasta 60 % olisi velkaa. katsomme, että taloyhtiön tulisi olla kokonaan velaton, kun se myydään uutena kohteena. Näin ollen taloyhtiölle jäisi mahdollisuus ottaa velkaa taloyhtiön korjauskustannuksiin, jos se on tarpeen. Näin toimien mahdollistettaisiin osakkeen omistajien velanottomahdollisuus taloyhtiölle yllättävien remonttien varalle. Myöskin uusissa kiinteistöissä tapahtuu ennalta arvaamattomia melko kalliitakin huolto- tai korjauskustannuksia.

Kiinteistötyöntekijät ry pitää hyvänä mietinnössä sitä, lyhennysvapaavuodet poistuvat, koska ne muodostavat riskin suoriutua velanhoidosta. Mielestämme pitäisi myös asuntoa ostettaessa olla selvillä taloyhtiölainan marginaali, korko ja lyhennysohjelma. Näin asianlaita ei nyt ole vaan pankki päättää siitä vasta lyhennysvapaa vuosien jälkeen.

Taloyhtiölainnoille on myös riskitekijänsä, koska niistä on vastuussa taloyhtiö. Joskus on käynyt niin, että taloyhtiön varattoman osakkeenomistajan taloyhtiövelat ovat langenneet muiden osakkeiden omistajien maksettavaksi. Tämä ei ole tietysti hyvä kehityssuunta. Kannattaa muistaa, että myös verovähennysoikeus on vain omistusasunnon henkilökohtaisilla lainnoilla.

Järjestömme katsoo, että pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa asumiskeskuksissa kiinteistöjen arvo on nousujohteinen ja haja-asutusalueella esim. Pohjois-Suomessa kiinteistöjen arvo laskee. Kysymys kuuluu, että pitäisikö taloyhtiön velkamäärässä huomioida myös nämä kehityssuunnat.

Valvonta Finanssivalvonnalle: Kiinteistötyöntekijät ry kiittää tätä mietintöä siitä, että Finanssivalvonta ottaa vastuulleen myös kotitalouksien liiallisen velkaantumisen estämisen.

Helsingissä 15.11.2019

Kiinteistötyöntekijät ry lausui Valtiovarainministeriölle Lausuntopyyntö diaarinumero: VM119:00/2018

Jari Rajala

puheenjohtaja

Kiinteistötyöntekijät ry lausui OPH:lle Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinnon perusteiden luonnoksesta mm.  Myönteistä on se, että tutkinnon osa pintarakenteiden korjaustyö palautetaan takaisin tähän tutkintoon, josta se aiemmin perusteetta poistettiin.

Kiinteistötyöntekijät ry kiittävät mahdollisuudesta saada lausua Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto perusteiden luonnoksesta. Toteamme asiasta seuraavaa:

Yleistä

Kiinteistötyöntekijät ry ovat Suomen ainoa kiinteistöpalvelualan työntekijäliitto, joka valvoo myös ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyden toteutumista kolmikannassa. Pyrimme jatkossa vaikuttamaan siihen, että myös työntekijöiden ääni kuuluu ja näkyy entistä selvemmin tutkintojen luonnosten valmistelutyössä.

Kiinteistötyöntekijät kiittävät siitä, että nyt lausunnon kohteena olevat tutkinnon osat ovat oikean suuntaisia sen kanssa mitä olemme lausuneet tutkintojen perusteluonnoksista 12.03.2017 (Lausuntopyyntö OPH 614/2017) ja kuulemistilaisuudessa 22.08.2018. Lausujana oli Kiinteistötyöntekijät ammattiliiton edeltäjä Suomen Kiinteistöpalvelualan työntekijöiden yhdistys ry.

Perusteiden laatimisprosessi

Kiinteistötyöntekijät ry pitää valitettava sitä, että sitä ei ole kutsuttu mukaan valmistelutyöhön, vaikka valmistelutyötä on tehty useissa kokouksissa lähes kahden vuoden ajan.

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinnon osa

Pintarakenteiden korjaustyöt

Kiinteistötyöntekijät pitää valitettavana sitä, että aiemmin kiinteistöpalvelualan ammattitutkinnossa ollut tutkinnon osa poistettiin nykyisistä tutkinnoista. Tämä tapahtui alan järjestöjä kuulematta.

Myönteistä on se, että tutkinnon osa ollaan nyt palauttamassa Puhdistus- ja kiinteistöpalvelualan tutkinnon osaksi. Mielestämme ei ole epäselvyyttä siitä, että rajapintatarkastelussa tämä tutkinnon osa sisältönsä puolesta kuuluu selkeästi juuri kiinteistöpalvelualaan.

Mielestämme tämäkin prosessi on hyvin selkeä osoitus hyvin kankeasta ja hitaasta järjestelmästä, jolla OPH:ssa muutoksia tehdään. Kiinteistöpalvelualan osaamisen kehittäminen vaatii ketterämpiä, joustavampia ja nopeampia muutoksia tutkintojen perusteisiin, mikäli alan tuottavuudesta ja kilpailukyvystä aiotaan huolta kantaa.

Työelämälähtöisyydestä, tutkintojen muodostuminen, tutkinnonosien sisältö, ammattitaitovaatimukset

Kiinteistötyöntekijät ry katsoo, että tämä tutkinnon osa vastaa kohtuullisen hyvin työelämälähtöisyyttä, koska se on ollut lähes saman sisältöisenä jo aiemmassa kiinteistöpalvelualan tutkinnossa eikä sitä ole arvosteltu.  Tutkinnon osan valmisteluprosessi vaatisi kuitenkin työelämän työntekijäosapuolen parempaa huomioimista valmistelutyössä.

Tutkinnon osan muodostuminen on mielestämme sopusoinnussa tutkintorakenteen muiden osien kanssa. Eikä meillä ole siihen huomauttamista.

Tutkinnon osa sisällään mielestämme kaiken oleellisen ja vastaa näin tutkintojen muiden osien kirjoitustapaa.

Ammattitaitovaatimukset vastaavat mielestämme esitetyssä muodossa työelämän tarpeita ja niihin ei ole sen enempää huomauttamista.

Ammattitaidon osoittamistavat perinteisellä tavalla näytössä työpaikalla tai Kiinteistöpalvelualalla työkohteessa. Mikäli tarvitaan lisänäyttöä niin ammattipätevyys voidaan osoittaa muulla tarvittavalla tavalla. Mielestämme näin on hyvä.

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinnon tutkinnonosat

Henkilökohtaisen avun palvelujärjestelmässä toimiminen ja henkilökohtaisena avustajana toimiminen.

Kiinteistötyöntekijät ry on jo aiemmin lausunut useaan kertaan, että nämä tutkinnon osat ja koko osaamisala eivät kuulu Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan tutkintoon.  Olemme useasti ihmetelleet sitä, miksi niitä on tähän tutkintoon puoliväkisin sisään ajettu. Käsityksemme on, että rajapintatarkastelussa lähin toimiala löytyy sosiaalialan tutkintorakenteesta.

Olemme tietoisia myös hankkeesta, jolla ammatillisen koulutuksen asetuksen (673/2017,20§ 3mom) mukaisesti lisättäisiin puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkintoon ja luotaisiin sinne henkilökohtaisen avustajan osaamisala. Näin ns. SORA-lainsäädäntö ulotettaisiin koskemaan myös kyseitä tutkintoamme.

Järjestömme vastustaa jyrkästi tällaista hanketta ja katsoo, että ns. SORA-lainsäädäntöä ei tule missään tapauksessa tuoda kiinteistöpalvelualan tutkinnon sisälle.

Kiinteistötyöntekijät ry esittää, että kyseistä mahdollista osaamisalaa ei lisättäisi tähän tutkintorakenteeseen. Emme ota tarkemmin kantaa kyseisiin tutkinnon osien sisältöihin. vaan ratkaisuna esitämme

Kiinteistötyöntekijät esittävät, että henkilökohtaisen avun palvelujärjestelmässä toimiminen ja henkilökohtaisena avustajana toiminen, poistetaan puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan tutkintorakenteesta.

Helsingissä 4.10.2019

Kiinteistötyöntekijät ry                                        

Kim Stenberg                                                                                                                                                                                Koulutuspoliittinen asiantuntija

Kiinteistötyöntekijät ry lausui OPH:lle Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinnon perusteiden luonnoksesta mm.  Myönteistä on se, että tutkinnon osat kiinteistön toimintakunnon arviointi ja Rakennustekniset korjaustyöt palautetaan, takasin tähän tutkintoon, josta se aiemmin poistettiin.

Kiinteistötyöntekijät ry kiittää mahdollisuudesta saada lausua Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinnon perusteiden luonnoksesta. Toteamme asiasta seuraavaa:

Yleistä

Kiinteistötyöntekijät ry on Suomen ainoa kiinteistöpalvelualan työntekijäliitto, joka valvoo myös ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyden toteutumista kolmikannassa. Pyrimme jatkossa vaikuttamaan siihen, että myös työntekijöiden ääni kuuluu ja näkyy entistä selvemmin tutkintojen luonnosten valmistelutyössä.

Kiinteistötyöntekijät ry kiittää siitä, että nyt lausunnon kohteena olevat tutkinnon osat ovat oikean suuntaisia sen kanssa mitä olemme lausuneet tutkintojen perusteluonnoksista 23.03.2017 (Lausuntopyyntö OPH 614/2017). Lausujana oli Kiinteistötyöntekijät ry ammattiliiton edeltäjä Suomen Kiinteistöpalvelualan työntekijöiden yhdistys ry.

Kiinteistötyöntekijät ry esittää, että Opetushallitus ohjeistaa määräyksellään selkeät tutkintojen yhtäläiset uudistamisperiaatteet ja tekee näin läpinäkyväksi omia toimintatapojaan.  Uudistamisessa on myös noudatettava kolmikantaperiaatetta työryhmiä valittaessa silloin kun tutkintotoimikunnat eivät alan asiantuntijoina ole itse työryhmänä tekemässä perusteiden uudistamistyötä.

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinnon osat

Kiinteistön toimintakunnon arviointi ja Rakennustekniset korjaustyöt

Mielestämme tämäkin uudistamisprosessi on hyvin selkeä osoitus erittäin kankeasta ja hitaasta tutkinnon perusteiden laatimisprosessista.

Kiinteistötyöntekijät ry pitää valitettavana sitä, että aiemmin kiinteistöpalvelualan perustutkinnon tutkinnon osina olleet tutkinnon osat poistettiin nykyisistä tutkinnoista. Tämä tapahtui alan järjestöjä kuulematta.

Myönteistä on se, että tutkinnon osia ollaan nyt palauttamassa Puhdistus- ja kiinteistöpalvelualan tutkinnon osiksi. Mielestämme ei ole epäselvyyttä siitä, että rajapintatarkastelussa nämä tutkinnon osat sisältönsä puolesta kuuluvat selkeästi juuri kiinteistöpalvelualaan. Kiinteistöpalvelualan osaamisen

kehittäminen vaatii ketterämpiä, joustavampia ja nopeampia muutoksia tutkintojen perusteisiin, mikäli alan tuottavuudesta ja kilpailukyvystä aiotaan kantaa huolta.

Työelämälähtöisyydestä, tutkintojen muodostuminen, tutkinnonosien sisältö ja ammattitaitovaatimukset

Kiinteistötyöntekijät ry katsoo, että nämä tutkinnon osat vastaavat kohtuullisen hyvin työelämälähtöisyyttä, koska ne ovat olleet lähes saman sisältöisinä jo aiemmissa kiinteistöpalvelualan perustutkinnoissa eikä niitä ole arvosteltu.  Tutkinnon osien valmisteluprosessi vaatisi kuitenkin työelämän työntekijäosapuolen parempaa huomioimista valmistelutyössä.

Tutkinnon osien muodostuminen on mielestämme sopusoinnussa tutkintorakenteen muiden osien kanssa. Siihen meillä ei ole siihen huomauttamista.

Tutkintorakenne pitää sisällään mielestämme kaiken oleellisen ja vastaa näin tutkinnon muiden osin kirjoitustapaa.

Ammattitaitovaatimukset vastaavat mielestämme esitetyssä muodossa työelämän tarpeita ja niihinkään ei ole sen enempää huomauttamista.

Ammattitaidon osoittamistavat perinteisellä tavalla näytössä työpaikalla tai kiinteistöpalvelualan työkohteessa. Mikäli tarvitaan niin muulla tarvittavalla tavalla. Mielestämme näin on hyvä toimia.

Koko tutkinnon rajapinnat

Edelleen jää uudistustyössä kiinteistöpalvelualaan kuuluvia toimialoja muiden toimialojen tutkintorakenteisiin, jotka kuuluvat kiinteistöpalvelualaan. Näistä ovat mm.  Isännöinti ja nuohous jne. Ennen isoon uudistukseen ryhtymistä olisi pitänyt toimialojen rajapinnat tarkistaa. Toimenpiteellä oltaisiin saatu kerralla todellinen selkeä uudistus aikaiseksi ja vältytty suurelta määrältä turhaa työtä. Tämä uudistus on kuitenkin tehtävä myöhemmin, jotta selkeät toimialat saadaan kartoitettua. Erittäin hyvä kysymys on se, että missä kulkevat puhtauspalvelualan rajapinnat ja mihin tutkimukseen tai selvitykseen ne perustuvat. Vai onko kyse vain pelkästä tunteesta? Tutkinnon nimessäkin todettu puhtauspalveluala on osa laajempaa kiinteistöpalvelualaa, jonka ovat eri tutkijat ja selvitykset kiistatta osoittaneet.

Tutkinnon nimi

Kiinteistötyötekijät ry katsoo kiinteistöpalvelualan työntekijöiden asiantuntijajärjestönä, että tutkinnon nimi Puhtaus- ja kiinteistöpalveluala ei vastaa kiinteistöpalvelualan työelämän tarpeita. Se ei vastaa laajaa valmistelua, joita eri TUTKE- työryhmissä tehtiin. Valmistelun mukaan nimeksi olisi kuulunut kiinteistöpalvelualalla laittaa toimialan nimi. Nykyinen tutkinnon nimi estää alan vetovoimaisuutta, jonka puolesta järjestöt ovat jo useita vuosia toimineet ja saaneet hyviä tuloksia aikaan. Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan nimi estää kiinteistönhoitajien hakeutumista tutkintoja suorittamaan, koska he eivät kiinnostu millään tavalla puhtausanasta tutkinnon yhteydessä.  Nimi on sekava, koska puhtausala on jo kiinteistöpalvelualan sisällä. Missään ei ole esitetty, että nimessä voisi olla kaksi toimialaa.  Oletetaan että aloja olisi kaksi. Tällainen kahtiajako tulee vaikeuttamaan tuiki tarpeellisen alan yhtenäisen tilastoinnin aikaan saamista tulevaisuudessa. Myös jatkokoulutusväylien rakentaminen korkea-asteelle vaarantuu, jos ala ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus. Alan oppilasmäärä on niin vähäinen, että se kaipaa yhdistämistä, jotta ammattikorkeakoulut olisivat valmiita panostamaan alan jatkokoulutukseen. Lisäksi olisi saatava toimialalle tutkimustoimintaa rakennetun ympäristön osana. Aikaisemmin on tullut yksimielinen esitys tutkintojen nimestä, jossa esitiin tutkinnon nimeksi Kiinteistöpalvelualan PT, AT ja EAT. Sitä kannattivat myös laajasti Kiinteistöpalvelualan yksityisen puolen työnantajat, jotka työllistävät lähes 2/3 alan työvoimasta. Kiinteistötyöntekijät ry esittää, että nimi muutetaan työelämän vaatimusten mukaiseksi.

Lopuksi

Yhdistyksemmme esittää, että tutkinnon rajapintatarkastelua jatketaan niin, että se on valmiina ennen uusien tutkintojen perusteiden laatimistyötä.

Kiinteistötyöntekijät ry:llä ei ole muuta huomauttamista käsittelyn kohteena olevaan tutkinnon osiin, mutta koko tutkintoluonnos ei vastaa kiinteistöpalvelualan työelämän tarpeita ilman esitettyjä muutoksia.

Helsingissä 4.10.2019

Kiinteistötyöntekijät ry           

Kim Stenberg                                                                                                                                                                                Koulutuspoliittinen asiantuntija

Valtiovarainministeriö
Vero-osasto
PL 28
00023 VALTIONEUVOSTO

Kiinteistöhallintapalvelun oman käytön arvonlisäverotus

Esitämme, että kiinteistöhallintapalvelun oman käytön arvonlisäverotuksen rajaa korotetaan nykyisestä 50 000 eurosta 60 000 euroon vuodesta 2020 lähtien. Viimeksi rajaa on korotettu vuonna 2011. Rajaa on viime vuosina tarpeen mukaan korotettu kustannus- ja inflaatiokehityksen mukaisesti.

Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden ei tarvitse suorittaa arvonlisäveroa, jos kalenterivuoden aikana suoritetuista kiinteistönhallintapalveluista aiheutuneet palkkakustannukset (sis. ennakonpidätyksen alaiset palkkakustannukset, luontaisedut ja sosiaalikustannukset) ovat enintään 50 000 euroa.

Taloyhtiö voi siis maksaa omalle pää- tai sivutoimiselle henkilöstölleen (talonmies, siivooja, isännöitsijä, jne.) palkkaa sivukuluineen 50 000 euroa vuodessa ilman arvonlisäveroa. Jos raja ylittyy, taloyhtiö joutuu maksamaan arvonlisäveron koko osuudesta. Tämän välttämiseksi taloyhtiö on saattanut joutua organisoimaan kiinteistöpalvelunsa epätarkoituksenmukaisesti tai luopumaan osasta henkilöstöään. Ellei alv-rajaan tehdä indeksitarkastusta, on olemassa vaara, että välttämätöntä kiinteistönpitoa karsitaan vähentämällä talonmies- ja siivoustyötä.

Tarkasteltaessa kiinteistöalan yleistä kustannuskehitystä todetaan, että kustannus- ja palkkakehitysmittarista riippuen muutosten haarukka vuodesta 2011 vuoteen 2019 on 9 - 19 %. Jatkettaessa perusennusteilla tarkastelua vuoteen 2021, haarukka kohoaa lukemiin 13 – 24 %. Talonmiehille yleisen asuntoedun verotusarvo on noussut sijainnista riippuen 60 m2 asunnossa    15 – 77 %, joka on vuositasolla jopa runsaan 5 000 euron lisäkustannuserä. Näin ollen on perusteltua korottaa rajaa vuodesta 2020 alkaen 60 000 euroon.

Kustannuskehityksen ohella perustelemme muutosta hyvän kiinteistönpitotavan noudattamistarpeella ja vanhenevan väestön erityishaasteella. Ne yhtiöt, joissa ei ole katsottu olevan mahdollisuuksia ostaa ulkopuolisia kiinteistöalan ammattipalveluita, ovat hankkineet niitä yleensä osa-aikaisilta talonmies- ja isännöintipalveluiden tarjoajilta. Tällä tavoin on pystytty vastaamaan kysyntään joustavasti ja yksilöllisesti.

Kunnioittavasti,

Kiinteistötyöntekijät ry                                                                     

Jari Rajala                                                                                                Kim Stenberg
puheenjohtaja                                                                                                                   asiantuntija

 KIINTEISTÖTYÖNTEKIJÄT RY                                                           5.9.2019

Taustaa työmarkkinaneuvotteluihin

Jännitystä työmarkkinakierrokselle antaa KIKY-sopimuksen kompensointi 48 tunnin työajan lyhennyksellä ja hyvitys työntekijöille sotu- maksujen muutoksesta, joka merkinnee 6,5 miljardin tulon siirtoa työnantajille.

Näin Sipilän hallitus nosti kilpailukykyä ja maksajina olivat työntekijät. Työntekijät saivat palkkoihinsa inflaation korvauksena ja ostovoiman säilyttämiseksi vaatimattomat 1.6 prosentin palkan tarkistukset vuositasolla. Ei ole ihme, jos nyt jo työntekijäpuolellakin kuuluu äänenpainoja TUPO-tyyppisten ratkaisujen hylkäämisestä. Kohta voi olla niin, että EK huutaa TUPOjen perään mutta työntekijäpuolelta ei niille löydy ymmärrystä. Eikä tietysti voi löytyäkään, jos jokainen liitto ajaa vain omien jäsentensä etua ja mittaa ulos minkä saa. Näin yhteisrintama hajoaa ja vie paljon aikaa sen uudelleen kokoamiseksi. Vahvasti näyttää siltä, että Teollisuusliiton päänavaus ei riitä palvelualoille ja varsinkaan naisille, jotka jo nyt ovat siirtymässä oikeutetusti barrikaadeille. Teollisuusliiton jäsenten tarpeet ja palvelualojen polttavat ongelmat ovat kuin yö ja päivä yhtä erilaiset. Eikä yhteisiä kaikkien alojen tavoitteita ole edes yritetty sovitella yhteen siten, että niiden takana olisi lähes kakki liitot.

Suomen talous on ollut hyvässä kunnossa, joten palkanmaksuvaraa yrityksillä on ja sen osoittavat tilinpäätökset. Työn tuottavuuden perusteella on oikeutettua vaatia tuntuvia palkan korotuksia jäsenistön esittämien tavoitteiden, eikä Suomen Pankin ja EK:n esittämien valitusvirsien perusteella tulevasta taantumasta, pohjalta. Saksassa on hyvä esimerkki Suomen työmarkkinoille, josta voi hyvin ottaa mallia palkankorotusvarasta.

Työntekijäpuolen vaatimuslistalla tulee olla vain vuoden mittaiset sopimukset ja euromääräiset palkankorotukset. Jos päädytään prosenttikorotuksiin niin vuositasolla niiden pitäisi alkaa kolmosella. Työehtosopimusten uudistaminen nykyaikaisiksi työelämän tarpeet huomioiviksi ja työn nykyisen luonteen huomioiviksi. Hienoa olisi, jos vielä päästäisiin siihen, että hieman osattaisiin ennakoida tulevaisuuttakin.

Neuvotteluista ei helppoja tule ja niin kuin aina työnantajat tuovat neuvottelupöytään omat tekstiesityksensä työntekijöiden esitysten rinnalle väännön kohteiksi ja sitten lasketaan, onko niillä kustannusvaikutusta ja kuinka paljon. Mikäli vaikutusta on, niin se huomioidaan yleiskorotuksen määrää neuvoteltaessa. Tsemppiä neuvotteluihin työntekijöiden aseman parantamiseksi.

Tiedote                                                                       2.6.2019

Osaamisen kehittämisestä elämäntapa

Räväkästi lähti liikkeelle keskustelutilaisuus kiinteistöalan tulevaisuudesta, jossa pohdittiin sitä miten uusi teknologia muuttaa kiinteistöalan työn sisältöä. Automaatio, digitalisaatio, robotointi ja itse ohjautuvat kiinteistönhoitokoneet ovat kaikki tulevaisuutta jo vuonna 2025. Kysymys kuuluu, ollaanko alan työnantajien ja työntekijöiden keskuudessa valmistauduttu uudistusten vastaanottoon? Onko asenne kohdallaan siihen, että vanhoja ammatteja katoaa ja uusia syntyy myös kiinteistöpalvelualan työssä? Ollaanko aloitteellisia ja seurataan alan kehitystä ja haetaan tietoa edessä olevista muutoksista? Muutos on jatkuva olotila työyhteisössä ja siinä pärjääminen edellyttää osaamisen päivittämistä työelämän tarpeita vastaaviksi. Peruskoulutuksen varassa olevat työpaikat ovat vähentyneet rajusti ja vähintään toisen asteen koulutus tai osaaminen alkaa olla jo työelämän vaatimustaso. Jatkuvan koulutuksen periaatteen sisäistäminen on oltava elämäntapa ja täydennyskoulutusta tarvitaan lähes jokaisessa ammatissa.

Yhteiskunnan turvaverkko on laadittu vai tilapäitä pärjäämistä varten silloin, kun työpaikka menee alta ja hakeudutaan uuden ammatin vaatimaan osaamisen kehittämiseen. Sellainen ajattelu, että koulusta valmistaudutaan vai kerran on auttamattomasti vanhanaikaista. Tulevaisuudessa työntekijän on usein hankittava pari jopa kolme ammattia elämänsä aikana. Työelämässä elämän aikaiset ammatit katoavat useilta aloilta ja erilaiset pätkä ja tilapäistyöt ovat myös tulleet aloille jäädäkseen.

Kiinteistöpalvelualan edunvalvonta vaatii uutta laajempaa ja tulevaisuuteen suuntautuvaa näkökulmaa, jossa otetaan huomioon tuleva kehityssuunta ja rakennetaan edunvalvonta alan tuottavuuden mukaiseksi mutta ollaan kehittämässä myös koko kiinteistöalaan osana koko suomalaista yhteiskuntaa.

Kiinteistöpalvelualan työntekijöiden Kevättapaaminen suuntautui nyt Tallinnaan ja se tehtiin kesäkuun ensimmäisenä päivänä Viking XPRS: llä. Ohjelmassa oli keskustelutilaisuus kiinteistöalan tulevaisuudesta ja edunvalvonnasta. Mutta paluumatkalla laitettiin myös jalalla koreasti, jossa opittiin mm. uusia tanssin askelia sekä kuunneltiin Pelle Miljoonaa ja hänen yhtyettään.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Reijo Mattila Kiinteistötyöntekijät ry puh.050-3863359

Kiinteistöpalvelualan työ työturvallisuuden näkökulmasta

Osa 11                                                                          9.5.2019

Yleistä

Kiinteistöpalvelualan yksityisen puolen työturvallisuus poikkeaa oleellisesti useasta muusta alasta siten, että kiinteistöpalvelualan työntekijät joutuvat lähes aina työskentelemään muiden, kun oman työnantajansa omistamissa tiloissa. Tästä johtuu useasti se, että työturvallisuuteen vaikuttavat parannukset ovat hankalammin toteutettavissa, kun oman työnantajan omistamissa työtiloissa. Hyvällä yhteistyöllä ja luottamuksella sekä pitkäaikaisilla asiakassopimuksilla on myönteinen merkitys myös työturvallisuuden etenemiseen.

Konetyöt

Kiinteistöalan työssä ollaan paljon tekemisessä liikenteen kanssa, jolloin tapaturman vaara yleistyy. Lumen auraukset hyvin erilaisissa kohteissa muodostavat omat riskinsä ja siivoojien vaihtaminen useasti päivän aikana työkohdetta näkyy tapaturmatilastoissa selvänä piikkinä.

Tuki- ja liikuntaelin sairaudet

Yleisimpiä pitkäaikaissairauksia ovat kiinteistönhoitajilla tuki- ja liikuntaelin sairaudet, jotka osittain johtuvat raskaasta lumikolalla tehtävästä lumen siirtotyöstä. Lumi on useasti painavaa ja sitä ei koneella saa, joka paikasta pois vaan pitää turvautua käsilumityöhön. Tämä rasittaa selkää ja hartiaseutua sekä niveliä varsin kohtuuttomasti.

Toimitilahuoltajilla, joita myös entisellä nimellä siivoojiksi kutsuttiin, on toistuvan yksipuolisen lankamopin siirtoliikkeen ansiosta hartiaseudun ongelmien lisäksi tenniskyynärpää hyvin yleinen sairaus. Näitä ongelmia voi helpottaa, kun iltasella tai työn lomassa suorittaa tiettyjä vastaliikkeitä, joilla lihaksia rentoutetaan. Myös työn kierto, mikäli se on mahdollista helpottaa rasitusta ja auttaa paranemista.

Henkinen jaksaminen

Myös kiinteistöpalvelualalla uuden teknologian käyttöönottaminen, kiire ja useat erilaiset siivouskohteet sekä vastuullisuus lisäävät paineita työntekijöiden henkiselle jaksamiselle. Ja kun kovasti yrittää saada työnsä tuloksellisesti, laadukkaasti ja vastuullisesti hoidetuksi niin saattaa seurauksena olla loppuun palaminen. Tämä paranee vain yleensä pitkällä sairaslomalla ja työolosuhteista muuttamalla.

Vaaralliset aineet

Vaarallisia aineita käytetään edelleen mm. viemärin aukaisuaineita ja siivousaineita, joiden kanssa pitää olla tarkkana, ettei niiden kanssa tapahdu vahinkoa. Huolellisella aineiden käsittelyllä ja käsien pesulla sekä tarvittavaa suojavaatetusta käyttämällä voidaan näidenkin aineiden kanssa työskennellä turvallisesti.

Liputus

Liputus on kiinteistöpalvelualan tyypillisimpiä mutta myös vaarallisempia työtehtäviä. Tämä johtuu siitä, että vieraiden tilojen liputuskäytävät eivät aina ole asianmukaisessa kunnossa, siitä huolimatta vaikka asiasta olisi jo huomautettu. Joskus myös näkee, että lipun nosto suoritetaan vinotikkailta, kun nosturi on kaukana tai liian hidas parin lipun vetämiseksi salkoon. Ohjeita tulisi aina noudattaa kiireestä huolimatta.

Kiinteistöpalvelualan työt                                                                 18.3.2019

Osa 10

Tuhoeläintorjunta

Suomessa on noin 20 kiinteistöpalvelualan yritystä, jonka toimialana on tuhoeläintorjunta. Heillä on erikoisosaamista siihen, miten tuhoeläimistä pääsee nopeasti eroon. Tuhoeläimet ovat taas yleistymässä, koska matkustellaan paljon ja osittain niitä tulee tuliaisina myös ulkomailta. Toimiala työllistää noin 500 kiinteistöpalvelualan työntekijää.

Yleisempiä tuho- ja haittaeläimiä ovat kärpäset, muurahaiset, ampiaiset, linnut, luteet, torakat sekä hiiret ja rotat. Monet näistä eläimistä ovat varsin kiusallisia häiriön aiheuttajia ja niiden torjunta vaatii hyvää ammatillista osaamista, jotta niistä päästään eroon. Ja mikä tärkeintä, niin aikaa ei kannata hukata, koska monet näistä eläimistä lisääntyvät nopeasti ja näin niiden torjunta vaikeutuu.

Tuhoeläinten torjunnassa on tapahtunut huomattavaa kehitystä siinä, että työ on ammattimaistunut ja työ on keskittynyt erikoisyrityksille. Erilaiset ympäristöllekin vaaralliset myrkyt tuhoeläinten torjunnassa ovat vähentyneet ja on siirrytty ympäristöystävällisempiin torjuntakeinoihin. Myös jätteiden käsittelyssä on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä, joka on osaltaan vaikuttanut tuhoeläinten ruuan saantia. Ruuan määrän vähentymisellä on myös samansuuntainen vaikutus tuhoeläinten lisääntymisen määrään.

Yritykset joutuvat kouluttamaan itse työntekijänsä. Kiinteistöpalvelualan tutkinnossa ei valitettavasti ole lainkaan tutkinnon osaa tuholaistorjuntaan. Tutkinto on muutenkin jo vanhentunut ja siitä puuttuu muitakin oleellisia osia kiinteistöpalvelualan työn kokonaisuuksista.

Myös yleiseen kiinteistönhoitoon keskittyneissä yrityksissä tehdään pienemmässä mittakaavassa haittaeläinten torjuntaa. Tällaisia haittaeläimiä ovat esimerkiksi kärpäset, ampiaiset, muurahaiset, linnut ja jauhotoukat. Muurahaiset ovat varsin kiusallisia, kun ne rakentelevat polkujaan pyrkiäkseen ihmisten asuntoihin. Myös lintujen poistamista halleista, torialueilta ja ruokapaikoilta joudutaan tekemään. Jauhotoukkia on havaittu joissakin ruokakaapeista, joissa on säilytetty pitkään käyttämättömiä jauhopusseja.

Kiinteistöpalvelualan työt

Osa 9

Nuohous

Suomessa on noin 700 nuohoojaa, joista noin 300 on työsuhteessa piirinuohoojien palveluksessa ja loput itsenäisiä yrittäjiä. Nuohoustyö on kiinteistön huoltamista ja se kuuluu kiinteistöpalvelualaan. Nykyisin kunnallisia nuohoojia ei ole, kuin Sievin kunnassa. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella ja muutamassa muussa kunnassa on käytössä ns. sopimusperusteinen nuohous.

Nuohous on jo vanha ammatti, jota on kautta aikojen tehty, jottei savuhormeihin ja tulisijoihin kertyvä palamisjäte aiheuttaisi tulipalon vaaraa. Paloturvallisuuden lisäksi nuohous vähentää polttoaineen kulutusta, edistää palamista ja vähentää päästöjä.

Nuohoojat suorittavat pääasiassa tulisijojen ja savuhormien nuohouksen, tarkastuksen sekä huollon. Lisäksi työhön kuuluu lämmityskattiloiden hyötysuhdemittaukset ja kattiloiden puhdistukset ja savuhormien tiiveyskokeet. Nuohoojat myös tarkkailevat paloturvallisuuteen liittyviä asioita kiinteistöissä. Lisäksi työhön kuuluu neuvonta ja opastaminen ilmanvaihtoon liittyvissä asioissa.

Nuohoustyö on ammattityötä, jossa joutuu olemaan korkeilla paikoilla mm. katoilla ja putoamisvaara on aina olemassa. Katot ovat joskus liukkaita ja osassa kiinteistöistä puuttuu edelleen kunnolliset kulkusillat katoilta, jotta nuohooja voisi siellä turvallisesti työskennellä.

Nuohous perustuu Suomessa pelastuslakiin ja -asetukseen  Pelastuslain (13§) mukaan rakennuksen omistajan tai haltijan yleisten tilojen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta on huolehdittava, että tulisijat ja savuhormit nuohotaan sekä ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot huolletaan ja puhdistetaan määrävälein. Lisäksi tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti. Nuohouksen järjestämisestä laissa (59 §) todetaan, että alueen pelastustoimi päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan.

Alueen pelastustoimi voi alueellaan tai osassa sitä: tuottaa nuohouspalvelut itse; tai hankkia nuohouspalvelut muulta palvelujen tuottajalta; taikka sallia rakennuksen omistajan tai haltijan sopia nuohouksesta palvelujen tuottajan kanssa. Mikäli pelastustoimi järjestää nuohouksen se päättää myös perittävistä maksuista.

Nuohoustyötä ammatikseen tekevältä ja nuohoustyön ammatinharjoittajalta edellytetään nuohoojan ammattitutkintoa.

Kaikki käytössä olevat tulisijat on nuohottava vuoden välein (mm. takat, leivinuunit, saunan tulisijat ja hormit). Yksityisessä käytössä olevat vapaa-ajan asunnot kolmen vuoden välein. Nuohoojan on annettava nuohouksesta kirjallinen kuitti. Huomattava on, että mikäli ei nuohousta ole asianmukaisesti määrävälein suoritettu ja tapahtuu tulen irtipääsy niin vakuutusyhtiön korvausvastuu on kyseenalainen.

Kiinteistöpalvelualan työt

 Osa 8

Kiinteistöpalvelualan turvapalvelutyöt

Suomen lentokenttien turvatarkastajina ja siihen läheisesti liittyvien töiden hoitajina toimii noin 500 henkilöä, joilta vaaditaan hyviä asiakastaitoja, luotettavuutta ja täsmällisyyttä. Hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa, koska työ on pääasiassa seisoma työtä, jota tehdään vuorotyönä. vuoron pituus vaihtelee 4-12 tuntiin ja saman päivän aikana voi olla kaksikin lyhyttä vuoroa. Työssä tarvitaan virheetöntä värinäköä ja ainakin englanninkielen taito katsotaan tarpeelliseksi.

Lentoasemilla työskentelevät turvatarkastajat valvovat ihmisten tavaroiden turvallisuutta. Näkyvin osa työstä on matkustajien ja käsimatkatavaroiden läpivalaisu ja tarkastaminen ennen porttialueelle siirtymistä. Lisäksi suoritetaan turvatarkastus ruumaan meneville matkatavaroille, lentorahdille, ajoneuvoille, lentoaseman henkilökunnalle sekä myymälöihin menevälle tavaralle.

Turvatarkastajan perehdytys kestää 4 viikkoa, joka sisältää viiden päivän koulutuksen turvatarkastajaksi. Turvatarkastajalle tehdään turvallisuusselvitys ja myönnetään kulkulupakortti. Koulutuksen järjestää Airpro, joka on osa Finavian- konsernia.

Järjestyksenvalvoja ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta mm. yleisötilaisuuksissa, ravintoloissa, kauppakeskuksissa sekä joukkoliikenteen kulkuneuvoissa. Työ edellyttää asiakaspalvelutaitoja, vastuuntuntoa, hyvää fyysistä kuntoa sekä oma-aloitteista kykyä toimia ongelmatilanteissa.

Järjestyksenvalvojan tehtävänä on järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä onnettomuuksien ja rikosten estäminen. Järjestyksenvalvoja työskentelee mm. erilaisissa yleisötilaisuuksissa, ravintoloissa ja leirintäalueilla. Osa järjestyksenvalvojista työskentelee kauppakeskuksissa, liikenneasemilla sekä joukkoliikenteen kulkuneuvoissa.

Järjestyksenvalvoja vastaa sekä henkilöiden että omaisuuden turvallisuudesta siinä tilaisuudessa tai toimialueella, jonne hänet on asetettu järjestyksenvalvojaksi. Järjestyksenvalvoja ehkäisee jo läsnäolollaan häiriöitä ja lisää turvallisuuden tunnetta. Hän puuttuu mahdollisiin rikos- ja häiriötilanteisiin tavoitteenaan minimoida vahinkoja. Työhön sisältyy myös asiakaspalvelutehtäviä.

Järjestyksenvalvojan peruskurssi on kestoltaan vähintään 32 tuntia. ja hyväksyminen järjestyksenvalvojaksi haetaan poliisilta.

Vartioimisliikkeen palveluksessa toimivalta vaaditaan vartijakortti, joka edellyttää lainsäätäjän kulloinkin vaatimaa pakollista vartijan peruskoulutusta. Vartijakortin voi anoa poliisilta vartijakurssin läpäisyn jälkeen.

Kiinteistöpalvelualan työt

Osa 7

Talonmies- ja rappusiivoustyöt

Kiinteistöpalvelualan talonmiestyö sisältää sekä kiinteistön hoitamisen, että porrassiivouksen mutta ne voivat olla myös erillisillä henkilöillä. Työsuhteessa ollaan suoraan taloyhtiöön tai kiinteistöyhtiöön silloin kun kyseessä on vuokratalo. Talonmiehen ja porrassiivoojan palkka määräytyy talonmiehen työtä- ja siivousta koskevan yleissitovan työehtosopimuksen palkkahinnoittelun perusteella ja palkkausmuoto on urakkaluonteinen pistepalkka. Työehtosopimuksessa on yhden pisteen hinta ja se kerrotaan talonmiehentyön kokonaispistemäärällä niin siitä muodostuu talonmiehen peruspalkka. Erillisiä lisiä maksetaan mitoituksen ulkopuolisista työtehtävistä.  Selvennyksenä todettakoon, että kun palkkaa yleensä maksetaan työajan seurannan perusteella niin talonmies saa palkkaa ainoastaan suorittamastaan työsuorituksesta, josta on sovittu palkkahinnoittelussa.

Talonmiehiä Suomessa on 5000 joista 3000 päätoimista ja 2000 osapäivätoimista talonmiestä. Pistepalkkaisia porrassiivoojia on vähän, koska taloyhtiöt ja kiinteistöyhtiöt ovat ulkoistaneet tehtävät Kiinteistöhuoltoliikkeiden tehtäviksi. Talonmiehellä on hoidettavanaan aina samat yleensä 1-3 kerrostaloon. Hänelle kuuluu työsuhdeasunto hoitamastaan kerrostalosta, josta maksetaan verohallituksen määrityksen mukainen vuokra.

Talonmies suorittaa ilman välitöntä työnjohtoa kiinteistön ylläpitoon, huoltoon, korjauksiin, lämmitykseen, puhtaanapitoon ja siivoukseen liittyviä työtehtäviä työnantajan ohjeiden ja palkkauksen pisteytyksen mukaisesti.

Talonmiesjärjestelmä työmuotona on ollut ensin vallitsevana ja vuonna 1965 solmittiin työmarkkinajärjestöjen toimesta ensimmäinen liittojen välinen Talonmiessopimus. Taloyhtiöt tekivät yhteistyötä ja perustivat ensimmäisiä kiinteistönhoitoyhtiöitä, jotka olivat alueellisia. Näistä ensimmäinen oli Olympiakylän aluehuoltoyhtiö. Uusi työmuoto, jossa hoidettiin useita taloja ja otettiin huoltoautot käyttöön, tuotiin Ruotsista. Vuonna 1970 tehtiin ensimmäinen työaikaan perustuva liittojen välinen työehtosopimus.

Kiinteistöpalvelualan työt

Osa 6

Vuotavan wc korjaaminen

Hyvin helposti muutaman vuoden käytössä olleet wc alkavat vuotamaan vettä pönttöön ja syy on yleensä pohjatiivisteen kovettuminen. Pienen vesivuodon havaitseminen on yleensä vaikeaa mutta siihen on eräs varma keino, kun asettaa vessapaperin pöntön takaseinälle illalla ja katsoo aamulla, onko se kastunut niin voi varmistua siitä onko vuotoa olemassa. Huomaamattomien vuotojen seurauksena vesilasku kasvaa helposti pelkän välinpitämättömyyden seurauksena.

 Tässä ohje kaksiosaisella huuhtelulla varustetun vesivuodon korjaamiseen. Katso wc merkki ja käy kaupasta hakemassa uusi pohjatiiviste. Seuraavaksi katkaise veden tulo pöntön takana olevasta sulusta. Vedä säiliö tyhjäksi ja pura kannen päällä oleva nuppi ja holkki ja nosta kansi pois paikaltaan. Irrottele muoviset osat pois pöntöstä ja vaihda pohjatiiviste.

Asettele osat takaisin paikalleen ja pöntön kansi ja holkki sekä nuppi vielä kiinni ja sitten sulut auki ja koekäyttö.

Videokin löytyy osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=oN5tw_P8UWY

Eri merkkisissä wc istuimissa on hieman erilainen laitteisto mutta kyllä sen korjaamisesta selviää, kun katsoo miten osat ovat paikallaan ja yleensä vika löytyy huonoista tiivisteistä. Kiinteistöpalvelualan perustutkinnossa edellytetään tämänkin korjaustoiminnan osaamista.

Kiinteistöalantyöt

Osa 5

Keittiöhanan juoksuputken tiivisteiden vaihto

Mikäli keittiöhana vuotaa juoksuputken ylä- tai alaosasta suoraan tiskipöydälle pitää juoksuputken tiivisteet vaihtaa. Tarkista hanan merkki ja malli ja käy hakemassa juoksuputken tiivistesarja vesijohtoliikkeestä tai rautakaupasta, jossa on kaikki tarpeelliset osat ja korjausvälineet, jotka tarvitset huoltamisen suorittamiseen. Korjausohjeemme koskee Oras merkkistä keittiöhanaa.

1. Katso ensiksi, että kummatkin allastulpat ovat paikallaan tai jos tulppia ei ole pistä lautanen tai jonkin muu esine estämään, ettei hanan osia pääse viemäristöön. Juoksuputken tiivisteiden vaihdossa ei tarvitse laittaa vesisulkuja kiinni.

1. Irrota hanan vivusta merkkinasta ja merkkinastan alta ruuvi (vipu on hanan osa, josta säädät, kuinka paljon vettä hanasta tulee ja minkä lämpöistä)

1. Poista rungosta suojakuppi ja ylempi laakerirengas ja nosta juoksuputki pois paikaltaan painamalla samalla juoksuputken takana olevaa rajoitin nastaa ja nitkuttamalla juoksuputkea ylöspäin niin että se irtoaa.

1. Poista hanan rungosta tiivisteet varovasti niin, että et vioita tiiviste uria. Kuivaa tiiviste urat huolellisesti paperilla, jonka jälkeen hio urat kevyesti hiomapaperilla täysin puhtaaksi ja poista hiomisesta tulevat jätteet talouspaperilla.

1. Ota uudet tiivisteet ja rasvaa ne mukana tulevalla rasvalla ja asenna ne paikoilleen. Hio juoksuputken holkki hiomapaperilla ja poista hiomajätteet talouspaperilla. Rasvaa holkki rasvalla ja asenna juoksuputki paikalleen edestakaisin pyörittämällä. Kokoa hana laakerirengas paikalleen, suojakuppi ja vipu paikalleen ja ruuvaa ruuvi paikalleen.  Lopuksi vielä merkkinasta ruuvin päälle ja työ on valmis.  Tarkista vielä, että juoksuputki ei vuoda ja hana muutenkin toimii normaalisti.

1. Mikäli hana vuotaa edelleen saattaa juoksuputken holkki olla kulunut tai haljennut jolloin pitää vaihtaa myös juoksuputki. Joskus tiivisteet ovat niin kuivat, että ne lähtevät vain palasina. Ne pitää kuitenkin saada varovasti kokonaan pois vaikka tylppää ruuvimeisseliä apuna käyttäen. Aika usein myös rajoitin nasta rikkoontuu mutta hana kyllä toimii vaikka rajoitin ei toimi.  Hankittava on uusi nasta tai sitten pitää tulla toimeen ilman rajoitinta. Keittiön juoksuputken tiivisteiden vaihdoista löytyy myös video, joka on osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=On2O_YdF2Ho

Kiinteistöalantyöt

Osa 4

Siivous toimistokohteessa

Siivous toimistokohteissa on huomattavasti erilaista kuin esimerkiksi tehdastiloissa. Toimistosiivous suoritetaan yleensä jo ennen kuin toimistohenkilökunta tulee töihin. Siivoojat siivoavat yleensä niin yleiset tilat kuin toimistohuoneet, joissa voi olla mm. roskakorien tyhjentämistä sekä erilaisten pintojen puhdistamista varsinkin kirjoituspöydät ovat hankalia koska usein ne ovat täynnä papereita, joihin ei tietenkään saa koskea. Yleisten tilojen lisäksi siivotaan tietenkin saniteettitilat, joissa on tärkeää huomata oikea siivousjärjestys.

Siivousaineet kehityskohteena

Nykyisin on jo kehitetty erilaisia kemikaaleja siivousta ns. helpottamaan mutta nämä aineet myös voivat aiheuttaa niin siivoojille kuin muillekin allergisia oireita. Tänä päivänä on alettu kokeilemaan mm. puhdistettua vettä, jolla on saavutettu hyviä tuloksia niin puhtauden kuin ilmanlaadun ja muidenkin ongelmien suhteen. Puhdasvesi on vesijohtovedestä suodattimen läpi ajettua vettä, josta poistetaan veden alkuperäiset aineet kuten mineraalit, kalkki ja suolat yms. Puhdasvesi on tehokas lian poistaja eikä sen käsittelyssä tarvita kumihanskoja.

Rasittaa tuki- ja liikuntaelimiä

 Siivous toimistoilla rasittaa työntekijää tuki- ja liikunta elimien suhteen, joten oikeanlainen taukoliikunta on päivittäin tarpeellinen. Toimistosiivouksessa on otettava huomioon erilaisten pintojen takia oikeanlaisten puhdistusaineiden ja välineiden käyttö ja tätä varten on siivoojien työhön opastaminen erittäin tärkeää ja voisi sanoa jatkuvaa toimintaa. Nykyajan siivous on ammattilaisen työtä eikä siinä pärjää enää ”suoraan kadulta” tullut henkilö vaan työ vaatii pitkän ammatillisen opiskelun jotta asiakaskin saa sellaista palvelua kuin ovat sopimuksissa halunneetkin.

Kiinteistöpalvelualantyöt

Osa 3

KATTOKAIVOJEN HUOLTO

Kattokaivojen huolto on kiinteistönhoidon yksi tärkeimmistä töistä, varsinkin tasakattoisissa taloissa. Mikäli kattokaivot eivät vedä niin vesikuorma katolla lisääntyy ja todennäköisyys kasvaa, että jossain vaiheessa katto alkaa vuotamaan.  Vahingot saattavat olla todella suuria sillä vesivuodot ovat hankalia korjattavia ja homevaurion riski on suuri. Tämän vuoksi kattokaivoja pitää säännöllisesti puhdistaa puiden lehdistä, neulasista, katosta irtoavasta kiviaineksesta ja muusta liasta, joita huopakatoista joskus irtoaa jopa huomattavia määriä.

Kuinka usein katolla kattokaivoja pitää käydä puhdistamassa?

Talon sijainti vaikuttaa puhdistustarpeen määrään ja tiheyteen ja sillä onko talo lähellä metsää ja yltääkö puut yli katon korkeuden on erittäin suuri merkitys. Mikäli on tarvetta voi olla, että puhdistus joudutaan tekemään vähintään kerran viikossa ja melkein aina kovan tuulen jälkeen. Talvella huoltotoimenpiteitä tarvitaan vähemmän, pakkasten aikaan ei juuri ollenkaan, mutta tosin poikkeuksiakin on. Mikäli talon katossa on huomattava lämpövuoto saattaa pakkasen jälkeen kelin lauhtuessa kattokaivon ympärille tulla jääpato, joka estää veden kulkeutumisen kattokaivoon.

Miten kattokaivot puhdistetaan? 

Kesäisin ja syksyisin katuharja on hyvä apuväline kattokaivon siivilän putsaamiseen. Pitää myös muistaa varovasti harjata lähellä olevat lehdet pois sekä muut roskat, jotka voivat aiheuttaa tukkeutumista. Joskus katolla on paljon puista tulevaa roskaa ja silloin kannattaa katto puhaltaa lehtipuhaltimella. Varovainen kannattaa olla, että kukaan ei saa lehtiä ja likaa päällensä ja ettei puhaltaja irrota kattoa. Puhallus kannattaa tehdä saumojen myötäisesti ja katon kunto on hyvä tarkistaa ennen toimenpiteitä. Yleensä tehtävää suoritettaessa on hyvä olla toinen mukana varoittamassa vaarasta. Talvisin kattokaivon ympärillä oleva jää pitää saada sulamaan varovasti lämpöpuhaltimella tai kuumalla vedellä. Mikäli jäätä on paljon niin kannattaa käyttää asiantuntevia yrityksiä. Työturvallisuutta ei kannata uhmata vaan turvavaljaat kannattaa laittaa päälle ja tikkaiden kunto kannattaa tarkistaa ennen katolle menoa, monessa kohteessa katolle mennään jo tehdystä kattoluukusta tai katolle johtavasta ovesta.

Kiinteistöpalvelualan työt 

Osa2

KIINTEISTÖNHUOLLON PÄIVYSTYS

Päivystys suoritetaan yleensä ns. löysäpäivystyksenä eli henkilö, joka on päivystyksessä, saa toimia kotoa käsin. Hän saa tehtävänannon suoraan hälytyskeskuksesta, asiakkaalta, kiinteistön hälytysjärjestelmästä tai viranomaiselta. Päivystäjä lähtee tiedon saatuaan suorittamaan saamaansa tehtävää. Päivystäjä joutuu tekemään itse arvion, siitä minkälainen tehtävä on kyseessä. Mikäli kyseessä on työ, jonka voi vahinkoa ja vaaraa aiheuttamatta siirtää seuraavalle arkipäivälle ei tehtävää lähdetä suorittamaan vaan otetaan tiedot kyseisestä asiasta muistiin.

Yhä enenevässä määrin keskitetään toimintaa valtakunnallisiin hälytyskeskuksiin, joissa tehdään ratkaisut ja arviot siitä tarvitaanko välittömiä toimia ko. asian suhteen. Vasteaika hälytyksen tultua vaihtelee tehtävän luonteen ja tilanteen mukaan, sillä päivystäjä voi olla suorittamassa edellistä tehtävää. Yleensä voidaan olettaa, että tehtävää lähdetään suorittamaan kohtuullisen ajan kuluessa. Matka-aika voi pidentää tehtävän suoritusaikaa huomattavastikin kohteen etäisyyden ja liikenneolosuhteiden takia.

Päivystyksestä saatava korvaus vaihtelee TES:n antavasta minimistä paikallisesti sovittuihin päivystyssopimuksiin. Erot saattavat olla huomattavia. Joskus päivystykseen liittyy kiinteästi ennalta sovittuja töitä ja ne yleensä nostavat työntekijän ansaittua tuloa.

Päivystystehtävien kirjo on suuri ja ihmiset ilmaisevat huolensa ja tekemänsä havainnot yhä matalammalla kynnyksellä. Huolta aiheuttavat rikkoutuneet laitteet, kiinteistön rakenteisiin liittyvät seikat, LVI-järjestelmän erilaiset häiriöt. Joskus jopa häiriökäyttäytyminen naapurustossa on huolenaihe, joskin siinä tapauksessa usein oikea ilmoituskohde on viranomainen, lähinnä järjestyspoliisi.  Yhteistyö viranomaisten ja palveluntuottajien kanssa pitäisi saada paremmaksi ja varsinkin tiedotuspuoli tökkii usein pahasti. Julkinen puoli kommunikoi kyllä yleensä hyvin keskenään, mutta kun siitä pitäisi saada tieto myös kiinteistöistä vastaaville tahoille niin homma ei toimi. Vaaditaan erilaisia selvityksiä ja asioista selkoa ottamista. Esimerkkinä mainittakoon vaikka kaukolämpöverkoissa tapahtuvat toimitushäiriöt, vedenjakeluverkostossa sattuvat isommat vuodot ja pitemmissä sähkökatkoksissa laitteiden toimimattomuus. Myös luonnonkatastrofit aiheuttavat kiinteistöille vaaraa ja vahinkoja.

Talviaikana päivystykseen saattaa kuulua myös rajoitettua liukkaudentorjuntaa ja lumen tai jään poistoa rakenteista. Esim. lumikuormien poistaminen katolta voi tulla kyseeseen runsaslumisina talvina. Viime talvina on raportoitu mediassa useista kattojen romahtamisista liiallisen lumikuorman takia.

Päivystäjä on myös edustamansa yhtiön ”hermokeskus” silloin kun muut ovat poissa ja vastaa asioiden hoitumisesta 24/7. Hänellä täytyy olla laajat yhteistyöverkostot, jotta pystyy toimimaan täysipainoisesti. Hän myös tekee vastuullisia päätöksiä asioissa, jotka tapahtuvat työajan ulkopuolella ja vaativat nopeaa toimintaa ja päätökset täytyy tehdä äkkiä

Kiinteistöpalvelualan työt  

Osa1

Ulkopuhtaanapitotyöt

Lehtien haravointi ja poiskuljetus kuuluu kiinteistönomistajan vastuulle oman tontin rajalta aina kadun keskilinjalle asti. Mikäli tontin editse kulkee kevyen liikenteen väylä, niin se on kunnan vastuulla. Jos tontin editse kulkee pelkkä jalkakäytävä, niin sen puhtaanapidosta huolehtii tontin omistaja tai haltija. Jalkakäytävien hoitoa on isoimmissa kaupungeissa otettu kunnan vastuulle maksua vastaan.  

Syksyllä on huolehdittava myös siitä, että kattorännit ovat lehdistä puhtaat ja syöksytorvet ovat toimintakykyiset. Sadevesikaivojen ritilät ovat yleensä roskaisia ja ne on syytä puhdistaa.

Lehtipuhaltajalla puhalletaan pihat puhtaiksi ja lehtikasat kuljetetaan niille varatuille paikoille. Myöhäis-syksyn tehtäviin kuuluu myös mahdollisen jäätymisen estämiset, koska ilman lämpötila vaihtelee voimakkaasti ja pakkasen tulo on myös mahdollista.

Jalkakäytävien talvikunnossapito

Tontin omistaja tai haltija auraa ja hiekoittaa tonttinsa edustalla olevan jalkakäytävän ja sen vierustan ja kuljettaa kustannuksellaan lumet pois. Työ on tehtävä aamulla aikaisin, jottei pääse esim. liukastumisia tapahtumaan. Vilkkaassa käytössä olevat väylät voidaan joutua auraamaan tai hiekoittamaan useastikin päivässä koska hiekka kuluu pois tai painuu lumen sisään.

Käsilumityöt kiinteistöissä hoidetaan lumikolaa tai lapiota käyttämällä ja polanne jää poistetaan ovien edustalta jäähakulla. Työjärjestyksenä yleensä on ohjeistettu niin, että kiireisemmät työt tehdään ensiksi heti aamulla aikaisin. Ja hyvä niin, koska lumen päällä kuljettaessa se tiivistyy ja tulee hankalammaksi poistaa.

Lumikoneella puhdistetaan ne piha-alueet, jotka voidaan. Konekuski on perehtynyt enemmän konelumitöihin ja ajaa yleensä vain lumikonetta.

Aurauksen suorittamisen jälkeen, arvioidaan, tarvitaanko liukkauden torjuntaa. Yleensä Etelä-Suomessa tarvitaan, koska ulkolämpötilat ovat lähellä nollaa koko ajan. Liukkauden torjunta on tehtävä huolellisesti ja siitä on pidettävä kirjaa, koska siitä ollaan helposti vastuussa ja on mahdollista joutua korvausvelvollisiksi, mikäli liukastumisia tapahtuu.

Liukkauden torjunta tapahtuu hienojakoisella sepelillä, joka ei uppoa jäähän niin helposti kuin hiekka. Työ tehdään pääasiassa hiekoituskoneella ja käsityönä.

Puheenjohtaja Jari Rajala

Kiinteistöalan työpaikka 2025

Kiinteistötyöntekijät ammattiliitto aloittaa twiittailun teemasta Kiinteistöalan työpaikka vuonna 2025 Asiaan liittyy monta näkökulmaa, kun otetaan huomioon uuden teknologian tuomat muutokset ja etenkin 5G ja tulevan 6G verkkojen tuomat mahdollisuudet sekä robotisaatio. Kukaan ei varmuudella tiedä, kuinka   työpaikalla työtä tehdään. Skenaarioita voi toki esittää nykyisen tiedon valossa ja erilaiset mielipiteet ovat toki sallittuja. Kuvitteellinen työpaikka on iso valtakunnallinen kiinteistöpalveluyritys. Vuonna 2025 on 5 G verkko jo täysimääräisesti käytössä ja 6 G verkkoa ajetaan sisään kovalla kiireellä. Pienoishelikopterit Dronet ovat jo tuota päivämäärää ennenkin liikkeellä mutta minkälaisia mahdollisuuksia se avaa kiinteistöpalvelualan työhön? Onko arkipäivää se, että kiinteistöpalvelualan työkoneet kulkevat ilman kuljettajaa ja tekeekö nykyistä toimitilahuoltajan työtä siivousalan robotti? Miten esimiestyö muuttuu uuden teknologian myötä, kun työntekijän työn valvonta ja neuvonta hoidetaan muulla tavoin.  Väheneekö päivystystyö vai loppuuko se kokonaan? Minkälaisia haasteita tämä antaa osaamisen kehittämiselle ja koko osaamisjärjestelmän kehittämiselle? Myös työehtosopimuksiin kaivataan uutta näkökulmaa työn ja työehtojen muutosten myötä. Ja tietysti työntekijän työsuojelun pitää myös muuttua uuden ajan tasolle. Toivomme antoisaa keskustelua ja mielipiteitä tähän asiaan liittyen.

Kiinteistöpalveluala 2025

Osa 1

Kiinteistöpalvelualan siivoustyössä robotit helpottavat työvoimapulaa

Uusi teknologia kiinteistöpalvelualan siivoustyössä näkyy keskeisemmin vuoteen 2025 mennessä siivoustyön robottien lisääntymisenä. Jo nyt on siivoustyössä laitteita, joita robotiksikin kutsutaan mutta ne ovat varsin yksinkertaisia lähinnä lattioiden siivouskoneita. Tulevaisuudessa pystytään ohjelmoimaan robotteja, jotka tekevät myös toimistosiivousta, koska työ on noin 70 prosenttisesti toistuvaa ja varsin samanlaista kohteesta riippumatta.

Robotit vapauttavat työvoimaa noin 5-7 % muihin tehtäviin mutta jonkun verran tarvitaan henkilöitä myös työskentelemään robottien kanssa ja niitä hoitamaan. Suuri ongelma alkuun on laitteiden kalleus mutta hinnat tulevat alas, kun suuret sarjatuotannot alkavat. Suuret yritykset tulevat hakemaan tuottavuushyötyjä roboteista ensimmäisinä. Pienet yritykset, joita kiinteistöpalvelualan siivoustyössä on noin 90 prosenttia säilyvät vielä pitkään siivoustyön ammattilaisten tekemän työn varassa.

Uuden teknologian tuottamat siivousrobotit ovat varmasti myös vetovoimatekijä, joka tekee kiinteistöpalvelualan siivoustyöstä entistä suositumpaa ainakin nuorten keskuudessa, jotka ovat kiinnostuneita uuden teknologian tuomista haasteista. Nuorilla on myös kiinnostusta opiskella uutta ja kehittyä alalla. Uusi teknologia tuottaa myös uutta ammattikuntaa, jota aiemmin ei ole alalla ollut. Robottien hoitaja, huoltaja ja koodaaja saattavat hyvin todennäköisesti korvata tulevaisuudessa myös osan siivousammatista.

Keskeistä tässä ja nyt on olla vaikuttamassa robottien kehittämiseen siten, että siivoustyöhön soveltuvat robotit ovat kehittämisen kohteina, koska kilpailu on kovaa ja monille muille aloille haalitaan myös uuden teknologian tuottamia robotteja. Tärkeää on myös vaikuttaa siihen, että robotien kehitystyö tapahtuu siten, että ne soveltuvat useisiin erilaisiin siivoustehtäviin.

  Kiinteistöpalvelualan työ 2025

  Osa 2

Itseohjautuvat koneet

Uusi teknologia mahdollistaa kiinteistöpalvelualan koneiden kulkemisen ilman kuljettajaa, kun niihin sovelletaan samaa teknologiaa, kun esimerkiksi autoihin.  Kuinka nopeasti itsekulkevien koneiden tulo kiinteistöpalvelualan työpaikoille tapahtuu, riippuu pitkälle koneiden hintatasosta. Luonnollisesti ensimmäiset koneet tulevat suuriin yrityksiin, joissa niiden käyttöönotto tapahtuu kokeiluluonteisesti ja myönteisten kokemusten saattelemana itsekulkevat koneet leviävät nopeasti muihinkin alan työpaikkoihin. Lumenauraus, ruohonleikkuu, liukkaudentorjunta ym. työ tapahtuu itseohjautuvilla koneilla. Voisi olettaa, että konekuskin työ muuttuu, johonkin toiseen työhön täydennyskoulutuksen saattelemana. Vaikka kaikille sopivia tietokoneohjelmia on tietysti yleisesti saatavana, niin tarvitaan kiinteistöpalvelualan työpaikoille myös omia koodaajia erikoisohjelmien tekoon. Kakki tämä vaatii myös uutta lainsäädäntöä, joka varsin todennäköisesti laahaa jäljessä ja jarruttaa osaltaan yritysten investointeja. Nyt jo näyttää siltä, että nykyistä varsin hidasta lainsäädännön muuttamista on nopeutettava ja saatava suomalaiseen työelämään hyvin ketterä lakien muutosprosessi.

Kiinteistöpalvelualantyö 2025

Osa 3

Drone ammattikäytössä kiinteistöpalvelualalla

Dronen käyttö kiinteistöpalvelualalla ammattikäytössä yleistyy sitä mukaan, kun tieto käyttömahdollisuuksista lisääntyy. Laitteita on usean laisia ja ne ovat hinnaltaan edullisia noin1000 eurolla saa jo melko hyvän laitteen. Dronen ohjaus tapahtuu maasta käsin tabletilla tai kännykällä tai erillisellä ohjaimella. Akkujen kesto määrää lennon pituuden nykyisillä akuilla noin 20 minuuttia kerralla mutta vara akkuja voi ostaa ja vaihtaa niitä, niin saa lentoaikaa lisää. Myös varaosien saatavuus on kehittynyt suotuisasti. Kiinalaiset Dronet ovat nyt kehityksessä hyvin mukana.

Lain säädäntö on vielä tekeillä ja sen sisältöön kannattaa vaikuttaa siten, että laitteen käyttö kiinteistöalalla mahdollistuu myös tulevaisuudessa. Lisäksi on huomioitava alan osaamisen kehittämisessä myös Dronen käyttöön kouluttaminen.

Drone voidaan varustaa esim. lämpökameralla, jonka avulla voidaan tarkkailla rakennusten ulkopuolisia lämpövuotoja. Tavallisella kameralla voidaan selvittää rakennusten kattojen ja vesikaivojen sekä räystäskourujen kuntoa ja tarvittaessa ryhtyä huoltotoimenpiteisiin. Myös ulkoalueiden siivoustarpeet on helppo selvittää Dronen avulla. Muita käyttömahdollisuuksia on esimerkiksi pienten pakettien kuljettaminen. Uusia mahdollisuuksia tämän laitteen käyttöön varmasti löytyy useita kunhan sen käyttö alkaa yleistymään.

Dronella on mahdollista vähentää vaarallista katoille kiipeilemistä ja siksi

se voidaan nähdä myös työntekijän työsuojelua edistävänä tekijänä.

Kiinteistöalan työpaikka 2025

Osa 4

Kiinteistöpalvelualan päivystys vähenee

Jo nyt ovien avaamista on osittain siirretty vartioiden tehtäväksi eräissä kohteissa, koska he muutenkin käyvät kohteissa vartiointia suorittamassa. Tulevaisuus näyttää siltä, että sähkölukot yleistyvät. Etävalvontakohteissa on mahdollisuus avata ovia, kun varmistetaan, että henkilö, joka päästetään asuntoon, on asunnon hallitsija. Uusinta teknologiaa on se, että eräänlainen muistisiru istutetaan henkilön käteen, jossa on häntä koskevaa eräänlaista muistia, josta yksi on oven avauksen tunnistin. Avaimet eivät siis pääse hukkumaan, kun niitä ei tulevaisuudessa tarvita. Myös yleisavaimien tarve poistuu, eikä lukkoja tarvitse enää vaihtaa, jos yleisavaimet saattaisivat hukkua. Näin on aina joskus käynyt ja se on ollut melkoinen kustannuserä, kun tuhansia lukkoja on jouduttu vaihtamaan. Oven avaaminen työajan ulkopuolella on yksi tyypillisimmistä kiinteistöpalvelualan päivystäjän työtehtävistä.

Kiinteistöpalvelualan työ 2025

Osa 5

Auringon valo energiaksi kiinteistöihin.

Uusi teknologia mahdollistaa kiinteistöissä myös auringosta saatavan energian käyttämisen lähinnä kesällä valoisana aikana. Viime vuosina on jo alkanut entistä enemmän näkymään etenkin pientalojen katoilla mutta myös kerrostaloissa ja jopa tehtaissakin aurinkopaneeleja. Kehitystä on tapahtunut paljon, etenkin siinä, että on pystytty ohittamaan hieman kehittymätön akkuteknologia sähkön varastoinnissa ja ohjattu aurinkoenergia suoraa lämmitysveden ja käyttöveden pääsääntöiseen lämmittämiseen. Siis omaan käyttöön voimalan tuottama sähkö tulee kaikista edullisemmaksi, vaikka sähköyhtiöt nykyisin jo ostavat myös ylimääräisen sähkön, mutta pienen sähkömäärän siirtäminen sähköyhtiölle on epäedullista sähkön tuottajalle, koska sähkön siirtohinta on vielä aika korkea. Aurinkopaneelit tuottavat tasavirtaa, joka inventterin, muuntajan avulla muutetaan vaihtovirraksi, jota kiinteistössä käytetään. Pientalossa voimalat ovat yleensä, joko 250w x 12 paneelia= 3 kW laitoksia tai sitten 6 kw laitoksia. Aurinko energia tarvitsee tuekseen peruslämmitysjärjestelmän, joka perustuu kaukolämpöön tai verkkovirtaan ja esimerkiksi poistoilmalämpöpumpun ja vesipatterit, jotka toimivat silloinkin, kun auringon valoa ei ole.

 Hienoa tässä on se, että auringon valon talteen ottaminen on täysin ilmaista lukuun ottamatta investointikustannuksia. Aurinkoenergia on myös uusiutuvaa, eikä sen käytöstä synny päästöjä tai ongelmajätteitä kuten ydinvoimasta. Pienemmän voimalan kustannukset liikkuvat siinä 5000 euron paikkeilla.

Uutta tässä on se, että nyt kehitellään aurinkopaneeleita, jotka pystyvät hyödyntämään auringon valon jo hämärässäkin. Tutkimusta tehdään Aalto-yliopistossa mikro ja nano tekniikan professori Hele Savinin johdolla ja tutkimuksen tuloksena on ns. musta aurinkokenno, jonka hyötysuhde on huomattavasti parempi kuin nykyisten sinisten lähinnä Kiinassa valmistettavien aurinkokennojen. Aurinkosähkön varastointi mahdollistuu sähköautojen akkuteknologia myötä, niin että tulevaisuudessa ei ehkä tarvita aurinkoenergiaa tukevaa lämmitysjärjestelmää. Aurinkosähkön valinta tukee ilmaston muutoksen pysäyttämistä ja se on tosi hyvä asia. Myös tästä syystä aurinkoenergian käyttäminen lisääntyy rajusti ja maailman laajuisesti.

Kiinteistöpalvelualan työ laajenee myös tähän suuntaan, sillä erilaista huoltamista aurinkoenergian käyttäminen myös vaatii. Onhan se selvää, että valo ei pääse paneelien läpi, jos lunta on paljon paneeleiden päällä eikä sitä ole sähkövastuksin sieltä sulatettu, niin sitten se pitää poistaa mekaanisesti.

Kiinteistöpalvelualan työ 2025

OSA 6

Viilennystä kiinteistöihin

Viime kesä osoitti selvästi, että Suomessakin ilmasto lämpenee ja tarve huoneilman jäähdyttämiseen lisääntyy. Olisi mukavampi nukkua, kun saisi huoneilman säädettyä normaaliin 21 asteen lämpötilaan ja siitä taas seuraisi parempi työpanos ja mukavampi olotila.

Aikanaan rakennettiin Suomeenkin kaukolämpöverkosto isompiin asumiskeskuksiin Pohjoismaiden mallin mukaisesti, joka oli silloin aikansa uutta teknologiaa. Se oli hyvä ratkaisu taloudellisesti, mutta myös ilmastoystävällisempi lämmön tuottotapa.

Nyt olisi aika tehdä vastaavaa putkistoa maan alle ja johtaa sitä pitkin kylmää vettä kiinteistöjen vesipattereihin, joissa kiertäessään vesi luovuttaa kylmää kiinteistöön ja sitoo vastaavasti hukkalämpöä itseensä. Palatessaan jäähdytyslaitokseen vedestä vapautuu hukkalämpö, joka käytetään käyttöveden lämmittämiseen. Jäähdytyslaitos kylmentää veden uudelleen kierrätettäväksi. Joissakin isoissa kaupungeissa kaukokylmää on jo muutamilla alueilla saatavissa. Kaukokylmän johtaminen tarvitsee lähelleen kaukolämmitysverkoston ja riittävästi kiinteistöjä, jotta kustannukset jäisivät kohtuulliseksi. Nyt puhutaan noin 7000-8000 euroa kustannuksista per liittymä. Uusissa kerrostaloissa on rakennettu jo hyvä valmius kaukokylmän käyttämiseen kiinteistöissä.

Toinen tapa kiinteistöjen viilennykseen on hankkia ilmalämpöpumppu, joka antaa sekä lämpöä että viilennystä tarpeen mukaan. Mikäli olette ilmalämpöpumppua hankkimassa niin parasta, on tehdä tilauspäätös nyt, koska kesällä asennusfirmoilla on kiire niitä asentaa.

Kolmas tapa on hankkia siirrettävä pienempitehoinen ilmalämpöpumppu, joka sekin hätätilanteessa auttaa viilentämään huoneilmaa.

Kiinteistöpalvelualan työ monipuolistuu, kun uutta työtä ja uutta teknologiaa joutuu soveltamaan käytännön työhön. Kiinteistöpalvelualan työntekijän on tiedettävä yleistiedot kiinteistön laitteiden toimintatavasta ja tarvittaessa pystyttävä estämään taloudellisten vahinkojen syntyminen silloin kun se on mahdollista. Myös laitteet tarvitsevat korjausta ja ylläpitohuoltoa, joko itse tehden tai kutsumalla alan ammattilaisia huoltamaan laitteita.

Kiinteistöpalvelualan työ 2025

Osa 7

 Uusi teknologia muuttaa esimiestyötä ja johtamista

Kiinteistöpalvelualan työ on johtamisen osalta haasteellista, koska työt ovat hajallaan etupäässä pienissä kohteissa ja työtä tehdään vieraissa tiloissa tai ulkosalla. Lisäksi työkohteet muuttuvat aika useasti kilpailuttamisen seurauksena. Työntekijöiden ikärakenne on keski-iän ylittänyttä, jolloin muutosvastarinta on voimakasta. Toisen asteen koulutusjärjestelmä ja alan näyttötutkintojärjestelmä on edelleen hajanainen, eikä se vastaa edes nykyisenkään työelämän tarpeisiin, ns. muuntokoulutus ammatista toiseen on edelleen toteuttamatta. Lisäksi kiinteistöpalvelualan ammattikorkeakoulutasoinen koulutus esimiehille puuttuu kokonaan. Ulkomaalaisen taustan omaavien työntekijöiden osuus on työvoimasta suuri, jolloin suomalaisen työelämän kulttuurin oppiminen ja kielitaito muodostavat omat haasteensa.

Vuonna 2025 työtä tehdään uudella tavalla uutta teknologiaa hyödyntäen, jolloin työn valvonta ja seuranta tapahtuu pitkälti erilaisten automaattisten seurantajärjestelmien avulla. Esimiehen osuus tässä perinteisessä työssä on hyvin vähäinen. Tietokoneelta katsotaan toimeksiannot päivän töistä ja työt suoritetaan itseohjautuvasti, vastuullisesti ja asiamukaisesti sekä laadukkaasti. Vai hyvin merkittävissä ns. isoissa asioissa vaivataan myös esimiestä.

Teknologia muuttaa valta-akselin vertikaalisesta horisontaaliseksi. Hierarkkiset suhteet muuttuvat työn organisoinnissa niin, että organisaation jäsenet muodostavat virtuaalisia tiimejä, joiden jäsenten tehtävänä on oppia tekemään työtä tiimeissä, toimia tehtäviensä asiantuntijoina ja käsitellä avoimesti työhön ja työn johtamiseen liittyviä kysymyksiä. Myös tehdyt virheet käsitellään ja niihin etsitään korjausehdotukset ja vältetään niiden toistuminen. Työn perustehtävät, kuten organisaation luotsaaminen kohti sovittuja tavoitteita ja päämääriä, säilyvät pitkälti nykymuodossaan.

Kiinteistöpalvelualan työntekijälle uusi johtaminen merkitsee itsensä kehittämistä, vastuun ottamista ja rohkeutta kohdata uusia haasteita. Osallistuminen työpaikan johtamiseen merkitsee myös parempaa työsuhdeturvaa, etenemisväyliä ja parempaa toimeentuloa.

Kiinteistöpalvelualan työ 2025

Osaamisen kehittäminen

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tulee vastata 2025 uuden teknologian mukanaan tuomiin muutoksiin työelämässä. Muutokset tulevat olemaan suuria ja ne toteutuvat nopeasti, joten muutoksiin pitäisi osata nyt suhtautua ennakoivasti. Nykyisellä jäykällä tutkintorakenteella ja niihin tehtävien muutosten säätelyllä se tuskin on mahdollista, vaan tarvitaan nykyistä ketterämpää järjestelmää osaamisen kouluttamiseen työelämän muutosten tarpeisiin.

Tarvitaan rakenteellisia muutoksia Opetushallituksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön vastuualuejakoon ja päällekkäisten tehtävien käsittelyn poistamista. Esimerkiksi Tutkintojen nimet- ja tutkintorakenne asetus voisi olla OPH määräyksellä toteutettava toimenpide, koska Opetushallitus vastaa nykyisin myös tutkintojen sisällöstä.

Kiinteistöpalveluala on suuri ala, jolla työskentelee vähintään noin 110 000 työntekijää. Mikäli siihen liitetään vielä välttämättömän rajapintatarkistelun seurauksena kaikki kiinteistöpalvelualaan kuuluvat toimialat niin työntekijämäärä kasvavat vielä huomattavasti. Näin suurelle alalle tulee välittömästi rakentaa oma tutkintorakenne ja nimeksi Kiinteistöpalvelualan tutkinto ja sille oma työelämätoimikuntansa. Kiinteistöpalveluala on jo nyt kärsinyt hyvin paljon siitä, että työelämän runsaslukuisia esityksiä ei ole huomioitu, vaan on kuunneltu alakohteisten esitysten sijasta keskusjärjestön vallankäyttäjiä, jotka ovat pitäneet omiensa puolta. Tämä näkyy hetken päästä alalla osaamattomuutena ja tuottavuuden laskuna, josta kärsivät kaikki.

Ammatillisen koulutuksen tutkintojen laadunvarmistuksesta on huolehdittava erillisten koulutuksen järjestäjistä riippumattoman tahon toimesta kuten esim. ALVAR tai KARVI.

Suuri epäkohta, joka pitää pikaisesti korjata on myös se, että ammatillinen kiinteistöpalvelualan koulutus päättyy nykyisin toisen asteen koulutukseen, josta ei ole etenemisväylää korkea-asteelle. Suomessa ei ole kiinteistöpalvelualan ammattikorkeakoulutasoista koulutusta järjestetty missään. Katsomme välttämättömäksi, että Suomeen saadaan nopeasti rakennusalan yhteyteen kiinteistöpalvelualan yliopistopohjainen koulutus järjestettyä.

Kiinteistöpalveluala 2025

Ajatuksia uudesta palkkausjärjestelmästä

Kiinteistöpalvelualalla on käytetty pitkään palkkausjärjestelmää, joka perustuu työn vaativuuden määrittämiseen osaamisen, vastuun ja työolosuhteiden perusteella. Menetelmänä käytetään pisteytysjärjestelmää ja yhdeksänportaista työn vaativuusryhmittelyä. Erillistä koulutuslisää maksetaan työntekijälle, joka kehittää itseään suorittamalla alan ammatillisia tutkintoja.

Tämän tyyppinen järjestelmä on tuontitavaraa ja ollut käytössä suomalaisessa työelämässä jossain muodossaan noin 50 vuotta. Palkkausjärjestelmä toimi ohjausjärjestelmän osana nykyisessä työelämässä. Järjestelmän etuna on ollut se, että samasta työstä on kaikille maksettu sama palkka. Järjestelmän heikkouksiin on luettava erittäin raskas järjestelmä ylläpitää, eikä siinä aina oikeudenmukaisuuskaan toteudu. Lisäksi järjestelmä ei vastaa tulevaisuuden teknologian tuomiin haasteisiin.

Mielenkiintoista on todeta, että miksi ei työmarkkinajärjestöt ole selvittäneet tutkimuksin sitä, että minkälainen palkkausjärjestelmä olisi tulevaisuudessa toimiva, kun muutokset työelämässä ovat nopeita ja suuria. Ei kai oleteta, että työelämän muutokset eivät koske palkkausjärjestelmiä.

Vuonna 2025 työn muuttumista olemme skenaariossamme kuvanneet, joiltakin osin ja nyt hahmotamme siihen uutta palkkausjärjestelmää. Mutta ensin vielä tarkennusta siihen työelämän muutokseen. Fyysisen työn osuus vähenee ja ajattelutyö lisääntyy. Läpinäkyvyys tulee myös työelämään, jolloin kaikki on avointa ja työyhteisön arvioitavissa. Vastuun kantaminen on jokaisen velvollisuus ja asioista päättämiseen osallistutaan huomattavasti laajemmin kuin nykyisin. Työtä voidaan tehdä osittain missä vaan mm. kotona. Osa henkilökunnasta on edelleen työsuhteissa, osa itsenäisinä yrittäjinä tai vuokrafirmasta.

Kysymys kuuluu, että tarvitaanko jatkossa aikaan tai urakkaan perustuvaa palkanmaksujärjestelmää? No ei tarvita, vaikka seuranta kyllä toimisi uudella teknologialla. Oleellista uudessa työsuorituksessa on kehitystyö ja uusien innovaatioiden synnyttäminen, koodaaminen ja tämän tyyppiset työsuoritukset. Joita osittain jo suorittavat ylemmän tason toimihenkilöt. Emme myöskään usko, että työnvaativuuden porrastamisella ja siihen sidotulla palkkausjärjestelmällä saadaan enää muuta aikaan, kuin eripuraa työyhteisössä, jossa kakkien pitää tulla hyvin keskenään toimeen.

Tulevaisuuden järkevä ja toimiva palkkaustapa on maksaa kaikille kuukausittain lähes samansuuruista peruspalkkaa, koska kaikki ovat omien vastuualueidensa asiantuntijoita ja hyvä olisi, jos siihen olisi liitetty vielä yrityksen menestymisen johdosta tuleva kannustava osio.  Osaamistaso on nuorilla jo korkealla tasolla ja jokaisen velvollisuutena on jatkuvasti hankkia lisää tietoa, että pärjää tulevaisuuden työelämässä.

Indeksiehto sopimuksiin

Auttaisiko työehtosopimusneuvotteluja, jos sopimuksiin kirjattaisiin indeksiehto. Sovitun inflaation ylittäminen korvattaisiin palkansaajille vuoden lopussa palkankorotuksena. suomenkiinteistotyontekijat.yhdistysavain.fi/Twitter

Työehtosopimusneuvottelut ovat käynnissä mutta palkankorotustasosta ei tahdota päästä yksimielisyyteen. Syynä on ennätyskorkea inflaatiotaso, jonka tasosta on erilaisia näkemyksiä. USA:ssa marraskuun inflaatio lähentelee jo 7 prosenttia ja Euroopassa lähes viittä prosenttia. Suomessa tilastokeskuksen mukaan kyseinen vuosittainen muutos oli 3,7 prosenttia. Suunta on hälyttävä ja pysyvä. Euroopan keskuspankki EKP ei ole tekemässä mitään nopeita toimenpiteitä inflaation hillitsemiseksi kuten velkakirjojen oston lopettamista tai ohjauskoron nostoa. Maailmalta tuleva kehityssuunta koskee myös Suomea hieman myöhemmässä vaiheessa.

Kiinteistötyöntekijät ry on ennakoinut vuodelle 2022 noin 3,5 prosentin  inflaatiota. Inflaatio alentaa palkankorotusten ostovoimaa vastaavasti ja hidastaa kotimaista kulutuskysyntää. Olemme esittäneet palkankorotustasoksi viittä prosenttia, jossa on inflaatiokorvauksen lisäksi 1,5 prosentin hyvitys työntekijöille tuottavuuden noususta.

Työntekijöille tärkeää on nimellispalkkojen sijasta reaalipalkat, jolla turvataan se, että palkankorotuksella saa tietyn määrän hyödykkeitä, joita työntekijä tarvitsee elämiseensä. Tämän vuoksi on tärkeää, että palkankorotuksen ostovoima turvataan. Eräs keino on sopia työehtosopimuksiin indeksiehto, jonka avulla jälkikäteen korvataan työntekijöille sovittua korkeampi inflaatio vuoden lopussa lisäpalkkana. Kuluttajahintaindeksiä käytetään Suomessa yleisesti inflaation mittarina. Tilastokeskus julkaisee sekä kuukauden, että vuosittaista inflaatiokehitystä.