Julkaisuja
Tiedote 12.2.2019
Kiinteistötyöntekijät ry.
Puheenjohtaja Jari Rajala: Lisätiedot puh. 040-5335937
Uuden asunnon on jatkossakin oltava velaton
Suomessa asunto-osakeyhtiöiden tehtävänä on hallita asuntoja asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti siten, että pidetään huoli koko kiinteistön ylläpidosta, peruskorjaukset saadaan rahoitetuksi ja yhteiset tilat, kuten porrashuoneet ja hissit hoidettua ja huollettua asianmukaisesti.
Asunto-osakeyhtiömuoto on toiminut jo vuodesta 1864 ja siitä on kehittynyt erittäin hyvä lähidemokratian muoto, josta kannattaa pitää kiinni jatkossakin. Perinteisesti taloyhtiöt ovat olleet uudisrakennuskohteessa velattomia, kun niitä on myyty ja näin on ollut mahdollista ottaa tarvittaessa taloyhtiölle myöhemmin velkaa erilaisiin korjausta vaativiin kohteisiin.
Nyt kuitenkin tilanne on muuttunut siten, että uudisrakennuskohteessa taloyhtiöllä saattaa olla jo 70 prosenttia lainaa, jonka korkoa ei ole sidottu mihinkään ja korotonta aikaa esim. kolme vuotta. Kysyimme mitä mieltä tästä kehityssuunnasta on Kiinteistötyöntekijät ammattiliiton puheenjohtaja Jari Rajala
-Uutta asuntoa ostettaessa sen on edelleen oltava velaton taloyhtiölainoista, koska taloyhtiöllä pitää säilyttää mahdollisuus ottaa kohtuullisesti velkaa remonttien suorittamiseen. Tämän uuden järjestelmän hyödyt korjaavat rakennusyhtiöt ja sijoittajat ja sen sijaan vähävaraiset lapsiperheet, jotka ovat ostamassa pienellä pääomalla asuntoa, saattavat joutuvat muutaman vuoden päästä taloudelliseen ahdinkoon, sanoo Kiinteistötyöntekijät ammattiliiton puheenjohtaja Jari Rajala.
Rakennusliikkeet ja pankit ovat sopineet jopa 70% taloyhtiölainasta, joka siirtyy uudiskohteen ostajalle vastattavaksi ja näin oma pääoman tarve ostajalla vähenee. Lainaa maksetaan rahoitusvastikkeena takaisin. Riskinä on myös se, että laina ei ole henkilökohtainen vaan taloyhtiössä on mahdollista, että joutuu joskus maksamaan muidenkin osakkaiden lainoja.
Taloyhtiöiden velkamäärä Suomessa on noin 25 miljardia ja näyttää siltä, että kotitaloudet velkaantuvat tällä hetkellä hyvin voimakkaasti. Tässä on tietysti mukana myös pikavippejä ja kulutusluottoja. Onko olemassa vaara, että Finanssivalvonta alkaa rajoittaa taloyhtiöiden lainan saantia.
-Kyllä julkisuudessa on asiasta puhuttu ja VM on työryhmänkin jo asettanut asiaa miettimään. Minusta on tärkeää, että Suomen hyvä taloyhtiön toimintamalli, joka on ollut historian aikana toimiva, pyritään edelleen säilyttämään eikä sitä tule asettaa erilaisten sijoittajien keinottelukohteeksi, toteaa Rajala.
Henkilökohtaisten asuntovelkojen verovähennysoikeutta on viime vuosina vähennetty ja perusteeksi on tarjottu työvoiman liikkuvuuden edistämistä ja sitä, että on helpompi ottaa työtä vastaa vieraalta paikkakunnalta, kun ei ole omistusasuntoa haittaamassa muuttoa.
-Tämä kehityssuunta on väärä, koska jos perhe sijoittaa tulostaan hyvin huomattavan osan kalliin asunnon hankkimiseen niin on kohtuullista, että sitä tuetaan verovähennyksin edelleen. Sen sijaan en ymmärrä miksi sijoittajille asunnon hankinta keinottelumielessä on verovähennyskelpoinen, heittää Rajala.
Näyttää siltä, että rakennusliikkeet ovat yksissä tuumin ryhtyneet vastustamaan tätä uudisrakennuskohteiden taloyhtiövelan rajoittamishankkeita, koska se heidän mielestään vaikeuttaa asuntokauppaa ja rajoittaa rakentamista.
TIEDOTE 24.1.2019
Kiinteistötyöntekijät ry:n koulutuspoliittinen asiantuntija Kim Stenberg:
Koulunsa keskeyttäneille näyttötutkinto
Vaikka suomalaista koulutusjärjestelmää on kehuttu vuolaasti mm. Pisa-vertailujen tuloksilla niin silti on järjestelmässä edelleen korjattavaa. Eräs viime aikoina keskustelua herättänyt asia on ollut koulutuksen keskeyttäneet nuoret, jotka ovat jääneet peruskoulutuksen varaan vaikka tarve olisi edetä vähintään toisen asteen tutkintoon. Suomen nuorista alle 25 vuotiaista on 15 prosenttia jäänyt perusasteen koulutuksen varaan. Mitä mieltä tästä on Kiinteistötyöntekijät ammattiliiton koulutuspoliittinen asiantuntija Kim Stenberg
-Näyttäisi siltä, että keskeyttäneiden suurin määrä on ammattikoululaisten keskuudessa ja keskeyttämiseen on tietysti monta syytä. Mielestäni koulumuotoinen opiskelumenetelmä ei jaksa kiinnostaa nuoria heti peruskoulun jälkeen ja halutaan ehkä oppia jollain toisella tavalla kuin istumalla koulunpenkillä, toteaa Stenberg
Tämä on hyvin ymmärrettävää varsinkin, kun jo peruskoulu pitkästyttää useita nuoria. Rahaa pitäisi saada erilaisiin hankintoihin eikä se ajattelutapa ole kovin pitkäjänteistä tulevaisuuden suunnittelua ainakaan kaikilla nuorilla.
-Ammattikoulun rinnalle on jo 90 luvulla luotu hyvä näyttötutkintojärjestelmä lähinnä työmarkkinajärjestöjen ja opetusviranomaisten yhteistyöllä, joka ei ole koulun penkillä istumista. Näytön osaamisestaan voi suorittaa vaikka ilman oheisopiskelua, jos siihen on osaaminen hankittu muulla tavoin tai esim. työkokemuksen avulla. Mikäli jollain osa-alueella oheisopetusta tarvitaan niin siihen voi osallistua vain tarpeen edellyttämällä osalla. Uskoisin, että näyttötutkinnon suorittaminen voisi motivoida niitä nuoria, joilla halua ei riitä koulumuotoiseen opiskeluun.
Nykyaikana voi osaamistaan kehittää monella tavalla ja tämä esittämäsi vaihtoehto on yksi työmarkkinaosapuolten kehittämä osaamisen kehittäminen työelämän tarpeisiin. Näyttötutkintojärjestelmän tutkintojen perusteiden laadinnassakin on työelämän edustus ollut tähän asti ainakin vahvasti mukana
-Erityistoimenpiteitä tarvitaan nyt nuorten ja niiden henkilöiden joilta tutkinto puuttuu ohjaamiseen ja motivoimiseen siihen, että tutkinto toiselta asteelta ja oikealta ammattialalta on välttämätön siksi että pärjää tulevaisuuden työelämässä, jossa uusi teknologia ja digitalisaatio muuttaa työelämää rajusti, vaatii Stenberg
Lisätietoja Kim Stenberg puh 044-7657512
Kiinteistötyönyekijät ry aloitti uuden Twiitti sarjan joka käsittelee alan töitä nykypäivänä
Kiinteistöpalvelualan työt
Osa1
Ulkopuhtaanapitotyöt
Lehtien haravointi ja poiskuljetus kuuluu kiinteistönomistajan vastuulle oman tontin rajalta aina kadun keskilinjalle asti. Mikäli tontin editse kulkee kevyen liikenteen väylä, niin se on kunnan vastuulla. Jos tontin editse kulkee pelkkä jalkakäytävä, niin sen puhtaanapidosta huolehtii tontin omistaja tai haltija. Jalkakäytävien hoitoa on isoimmissa kaupungeissa otettu kunnan vastuulle maksua vastaan.
Syksyllä on huolehdittava myös siitä, että kattorännit ovat lehdistä puhtaat ja syöksytorvet ovat toimintakykyiset. Sadevesikaivojen ritilät ovat yleensä roskaisia ja ne on syytä puhdistaa.
Lehtipuhaltajalla puhalletaan pihat puhtaiksi ja lehtikasat kuljetetaan niille varatuille paikoille. Myöhäis-syksyn tehtäviin kuuluu myös mahdollisen jäätymisen estämiset, koska ilman lämpötila vaihtelee voimakkaasti ja pakkasen tulo on myös mahdollista.
Jalkakäytävien talvikunnossapito
Tontin omistaja tai haltija auraa ja hiekoittaa tonttinsa edustalla olevan jalkakäytävän ja sen vierustan ja kuljettaa kustannuksellaan lumet pois. Työ on tehtävä aamulla aikaisin, jottei pääse esim. liukastumisia tapahtumaan. Vilkkaassa käytössä olevat väylät voidaan joutua auraamaan tai hiekoittamaan useastikin päivässä koska hiekka kuluu pois tai painuu lumen sisään.
Käsilumityöt kiinteistöissä hoidetaan lumikolaa tai lapiota käyttämällä ja polanne jää poistetaan ovien edustalta jäähakulla. Työjärjestyksenä yleensä on ohjeistettu niin, että kiireisemmät työt tehdään ensiksi heti aamulla aikaisin. Ja hyvä niin, koska lumen päällä kuljettaessa se tiivistyy ja tulee hankalammaksi poistaa.
Lumikoneella puhdistetaan ne piha-alueet, jotka voidaan. Konekuski on perehtynyt enemmän konelumitöihin ja ajaa yleensä vain lumikonetta.
Aurauksen suorittamisen jälkeen, arvioidaan, tarvitaanko liukkauden torjuntaa. Yleensä Etelä-Suomessa tarvitaan, koska ulkolämpötilat ovat lähellä nollaa koko ajan. Liukkauden torjunta on tehtävä huolellisesti ja siitä on pidettävä kirjaa, koska siitä ollaan helposti vastuussa ja on mahdollista joutua korvausvelvollisiksi, mikäli liukastumisia tapahtuu.
Liukkauden torjunta tapahtuu hienojakoisella sepelillä, joka ei uppoa jäähän niin helposti kuin hiekka. Työ tehdään pääasiassa hiekoituskoneella ja käsityönä.
Kiinteistötyöntekijät ry
Kiinteistöverolain muuttaminen
Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kiinteistöverolain muuttamisesta
27.9.2018 valtiovarainministerio@vm.fi
Lausuntopyyntönne 22.8.2018
VM 105:00 /2018
Yleistä uudistamisesta
Kyseessä on varsin laaja ja useampaan ajankohtaa sijoittuva lainsäädäntötyö, jota vielä hankaloittaa varsin kiireinen aikataulu, niin kunnollista kiinteistö vero lakia ja sen hyviä tavoitteita tuskin pystytään näin toteuttamaan. Kokonaisuutta ei pystytä arvioimaan, koska ensin päätetään arvostamisperusteista ja myöhemmin vasta kiinteistöveroprosenteista.
Esityksen valmisteluissa on lähdetty siitä, kiinteistö veron määrä pysyy nykyisellä tasolla. Mutta kun lukee toimenpiteitä, joita verotuksen kehittämiseksi tehdään, niin ei voi välttyä siltä ajatukselta, että toimenpiteen tarkoituksena on taas kiinteistöverotuksen nostaminen. Tämä siitä huolimatta, vaikka kiinteistö veron tuottoa on nostettu reippaasti viimeisen yhdeksän vuoden aikana lähes 90 prosenttia. Keskitymme lausumaan vain lähinnä vakituisen asunnon ja muiden kuin vakituisen asunnon
kiinteistöverotuksesta. Myös kesämökit ovat entistä enemmän vakituisina asuntoina tai työpaikkoina, kun etäyhteydet toimivat jo kohtuullisen hyvin.
Asumisen osalta kiinteistö veroa on laskettava
Kiinteistötyöntekijät ry katsoo, että asuminen on jokaisen perusoikeus, jota ilman ihminen ei tule toimeen. Korkealla kiinteistö verolla vaikutetaan siihen, että nyt jo hyvin kalliista asumisesta tulee entistä kalliimpaa ja varsinkin pääkaupunkiseudulla vähävaraisen ihmisen on jo taloudellisista syistä mahdoton päästä omin varoin vuokra tai omistusasuntoon. Kiinteistötyöntekijät esittävät, että valmistelun lähtökohtana tulee olla asumiskustannusten alentaminen ja kiinteistöveroprosentin laskeminen.
Kiinteistöverotuksen arvostamisperusteet
Tavoitteena on arvostamisperusteiden saattaminen todellisen arvon mukaiseksi ja rekisterin luonti ja läpinäkyvyys. Tilanne on kuitenkin nytkin ollut se, että kunnat ovat varsin aktiivisesti muuttaneet arvostusperusteita ylöspäin lisätäkseen verotulojansa, joten tarve tarkistamiselle ei ole niin suuri, kuin annetaan ymmärtää. Rekisterin luonti ja luetettavuus sen toimimiseen oikeudenmukaisesti on enemmänkin suuri toive, kun toteuttamiskelpoinen käytännön toimenpide.
Aikataulu käyttöön 2020
Aikataulu on liian kireä. koska laki tulisi hyväksyä jo 2019 syksyllä. Ei ole mitään järkeä tehdä hosumalla näin suurta uudistusta kiinteistö veroon, koska kunnolla tehty työ voisi johtaa lain pidempiaikaiseen soveltamiseen muuttumattomana.
Jatko valmisteluun
Kiinteistötyöntekijät esittävät, että lakiesitys siirretään uudelleen valmisteluu ja mukaan kutsutaan eri alojen käytännön asiantuntijoita, jotta kiinteistö verosta saadaan toimiva kokonaisuus.
Kiinteistötyöntekijät ry
Jari Rajala
puheenjohtaja
Kiinteistötyöntekijät ry 8.5.2018
Puheenjohtaja Jari Rajala
Edunvalvonta etenee
Puheenjohtaja Jari Rajala esitti maaliskuun ammattiosastojen seminaarissa yhteenvedon edellisvuoden edunvalvonnasta, jolloin toimittiin vielä Suomen kiinteistöpalvelualan työntekijöiden yhdistyksenä.
- Vuosittainen ammattiosastoille järjestetty seminaari
- Elinkeinopoliittinen seminaari Kiinteistötyönantajien kanssa
- Yhteistyösopimus ammatillisen koulutuksen kehittämisestä
- Lausunnot Opetushallitukselle ammatillisten tutkintojen perusteisiin
- Saarinen ja Mattila kuultavana muutoksista tutkintojen perusteisiin
- ALVAR neuvottelukuntaan esitys jäsenyydestä ja jäsenestä Koulutuspoliittinen asiantuntija Kim Stenberg
- Esitys valtiovarainministeriön vero-osastolle kiinteistönhallintapalvelujen arvonlisäverottoman rajan nostaminen nykyisestä 50 000 eurosta 60 000 euroon. Parantaa talonmiesten irtisanomissuojaa.
- Yhdistykselle tehty hyvät ja monipuoliset nettisivut
- Neuvottelupyyntö Palvelualojen ammattiliitolle Kiinteistöpalvelualan edunvalvonnan kehittämisestä
- Laadittu useita tiedotteita
- Oltu oikeudenkäynnissä todistajana Tampereella
- Käyty osastojen kokouksissa
- Osallistuttu kesäpäiville ja viiden piirin päiville
- Järjestetty talonmiesten palkan mitoitus- ja palkanlaskentakurssi
- Suoritettu jäsenhankintaa ”ketään ei jätettä”
Suomen Kiinteistöpalvelualan työntekijäin yhdistys on suorittanut edunvalvontaa lähinnä vain niillä toimialoilla, jotka palvelualojen ammattiliitto on jättänyt hoitamatta. Näin ollen emme ole olleet millään tavoin kilpaileva järjestö palvelualojen ammattiliiton kanssa, vaan olemme suorittaneet jäsenistön kannalta välttämätöntä ja tarpeellista edunvalvontaa, josta olemme saaneet rangaistuksia.
Suomessa on voimassa sanan vapaus ja järjestäytymisen vapaus sekä laki yhdenvertaisuudesta. Nämä kaikki koskevat myös Palvelualojen ammattiliiton johtoa.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
KTT KIINTEISTÖ LIITTO
Osa rakennettua ympäristöä
Valtiovarainministeriö Vero-osasto
PL28
00023 VALTIONEUVOSTO
Esitys 3.5.2018
Kiinteistöhallintapalvelun oman käytön arvonlisäverotus
Esitämme, että kiinteistöhallintapalvelun oman käytön arvonlisäverotuksen rajaa korotetaan nykyisestä 50 000 eurosta 60 000 euroon vuodesta 2019 lähtien. Viimeksi rajaa on korotettu vuonna 2011. Rajaa on viime vuosina tarpeen mukaan korotettu kustannus- ja inflaatiokehityksen mukaisesti.
Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden ei tarvitse suorittaa arvonlisäveroa, jos kalenterivuoden aikana suoritetuista kiinteistönhallintapalveluista aiheutuneet palkkakustannukset (sis. ennakonpidätyksen alaiset palkkakustannukset, luontaisedut ja sosiaalikustannukset) ovat enintään 50 000 euroa.
Taloyhtiö voi siis maksaa omalle pää- tai sivutoimiselle henkilöstölleen (talonmies, siivooja, isännöitsijä, jne.) palkkaa sivukuluineen 50 000 euroa vuodessa ilman arvonlisäveroa.Jos raja ylittyy, taloyhtiö joutuu maksamaan arvonlisäveron koko osuudesta. Tämän välttämiseksi taloyhtiö on saattanut joutua organisoimaan kiinteistöpalvelunsa epätarkoituksenmukaisesti tai luopumaan osasta hen kilöstöään . Ellei alv-rajaan tehdä indeksitarkastusta, on olemassa vaara, että välttämätöntä kiinteistönpitoa karsitaan vähentämällä talonmies- ja siivoustyötä.
Tarkasteltaessa kiinteistöalan yleistä kustannuskehitystä todetaan, että kustannus- ja palkkakehitysmittarista riippuen muutosten haarukka vuodesta 2011 vuoteen 2019 on 9 - 19 %. Jatkettaessa perusennusteilla tarkastelua vuoteen 2021, haarukka kohoaa lukemiin 13 - 24 %.
Talonmiehille yleisen asuntoedun verotusarvo on noussut sijainnista riippuen 60 m2 asunnossa 15 - 77 %, joka on vuositasolla jopa runsaan 5 000 euron lisäkustannuserä. Näin ollen on perusteltua korottaa rajaa jo vuodesta 2019 alkaen 60 000 euroon.
Kustannuskehityksen ohella perustelemme muutosta hyvän kiinteistönpitotavan noudattamistarpeella ja vanhenevan väestön erityishaastee lla. Ne yhtiöt, joissa ei ole katsottu olevan mahdollisuuksia ostaa ulkopuolisia kiinteistöalan ammattipalveluita, ovat hankkineet niitä yleensä osa-aikaisilta talon mies- ja isännöintipalveluiden tarjoajilta. Tällä tavoin on pystytty vastaamaan kysyntään joustavasti ja yksilöllisesti.
Kunnioittavasti,
Kiinteistötyöntekijät ry Suomen Kiinteistöliitto ry
Reijo Mattila Harri Hiltunen
Edunvalvontajohtaja Toimitusjohtaja