Taustaa työmarkkina neuvotteluille

 KIINTEISTÖTYÖNTEKIJÄT RY                                                           5.9.2019

Taustaa työmarkkinaneuvotteluihin

Jännitystä työmarkkinakierrokselle antaa KIKY-sopimuksen kompensointi 48 tunnin työajan lyhennyksellä ja hyvitys työntekijöille sotu- maksujen muutoksesta, joka merkinnee 6,5 miljardin tulon siirtoa työnantajille.

Näin Sipilän hallitus nosti kilpailukykyä ja maksajina olivat työntekijät. Työntekijät saivat palkkoihinsa inflaation korvauksena ja ostovoiman säilyttämiseksi vaatimattomat 1.6 prosentin palkan tarkistukset vuositasolla. Ei ole ihme, jos nyt jo työntekijäpuolellakin kuuluu äänenpainoja TUPO-tyyppisten ratkaisujen hylkäämisestä. Kohta voi olla niin, että EK huutaa TUPOjen perään mutta työntekijäpuolelta ei niille löydy ymmärrystä. Eikä tietysti voi löytyäkään, jos jokainen liitto ajaa vain omien jäsentensä etua ja mittaa ulos minkä saa. Näin yhteisrintama hajoaa ja vie paljon aikaa sen uudelleen kokoamiseksi. Vahvasti näyttää siltä, että Teollisuusliiton päänavaus ei riitä palvelualoille ja varsinkaan naisille, jotka jo nyt ovat siirtymässä oikeutetusti barrikaadeille. Teollisuusliiton jäsenten tarpeet ja palvelualojen polttavat ongelmat ovat kuin yö ja päivä yhtä erilaiset. Eikä yhteisiä kaikkien alojen tavoitteita ole edes yritetty sovitella yhteen siten, että niiden takana olisi lähes kakki liitot.

Suomen talous on ollut hyvässä kunnossa, joten palkanmaksuvaraa yrityksillä on ja sen osoittavat tilinpäätökset. Työn tuottavuuden perusteella on oikeutettua vaatia tuntuvia palkan korotuksia jäsenistön esittämien tavoitteiden, eikä Suomen Pankin ja EK:n esittämien valitusvirsien perusteella tulevasta taantumasta, pohjalta. Saksassa on hyvä esimerkki Suomen työmarkkinoille, josta voi hyvin ottaa mallia palkankorotusvarasta.

Työntekijäpuolen vaatimuslistalla tulee olla vain vuoden mittaiset sopimukset ja euromääräiset palkankorotukset. Jos päädytään prosenttikorotuksiin niin vuositasolla niiden pitäisi alkaa kolmosella. Työehtosopimusten uudistaminen nykyaikaisiksi työelämän tarpeet huomioiviksi ja työn nykyisen luonteen huomioiviksi. Hienoa olisi, jos vielä päästäisiin siihen, että hieman osattaisiin ennakoida tulevaisuuttakin.

Neuvotteluista ei helppoja tule ja niin kuin aina työnantajat tuovat neuvottelupöytään omat tekstiesityksensä työntekijöiden esitysten rinnalle väännön kohteiksi ja sitten lasketaan, onko niillä kustannusvaikutusta ja kuinka paljon. Mikäli vaikutusta on, niin se huomioidaan yleiskorotuksen määrää neuvoteltaessa. Tsemppiä neuvotteluihin työntekijöiden aseman parantamiseksi.