Kiinteistöalan talouskatsaus 1/2019

KIINTEISTÖALAN TALOUSKATSAUS KEVÄT2019

Kiinteistöalan talouskatsaus

Kiinteistöpalveluiden suhdannetilanne on pysynyt vahvana, ja myynnin sekä henkilöstömäärän odotetaan kasvavan. Kiinteistöjen kaupankäynti on vilkasta ja ammattimaisen sijoitusmarkkinan koko kasvaa. Rakentamisen volyymien puolestaan odotetaan kääntyvän laskuun hyvin korkealta tasoltaan. Toimisto-ja asuntokiinteistöjen ylläpitokustannusten nousu jatkuu.Suomen talouskasvu on hidastumassa, mutta säi-lyy positiivisena. Vuosina 2016-2018 bruttokan-santuotteen volyymi kasvoi 2-3 prosentin vuosi-vauhtia, ja tälle vuodelle tuoreimmat ennusteet ennakoivat noin 1,5 prosentin talouskasvua. Ensi vuoden kasvuennusteet ovat puolestaan aavis-tuksen tätä matalampia. Työttömyysaste onlaskenut jo seitsemän prosentin tuntumaan, ja työllisyysaste on noussut 72 prosentin paikkeille.Valtiovarainministeriön tuore ennuste vuoden 2019 työttömyysasteesta on 6,3 prosenttia, ja vuodelle 2020 6,1 prosenttia.Vienti kasvoi viime vuonna vain 1,5 prosenttia, mutta tänä jaensivuonna ennustelaitokset po-vaavat viennin kasvun taas hieman kiihtyvän. Valtiovarainministeriön tuoreessa ennusteessa viennin odotetaan kasvavan noin kolmella pro-sentilla sekä vuonna 2019 että 2020. Yksityisen kulutuksen odotetaan kasvavan sekä tänä että ensi vuonna noin 1-2 prosentilla, ja useimmatennustelaitokset odottavat myös investointien positiivisen kehityksen jatkuvan. Viime vuosiin verrattuna investointien kasvuvauhti jääneekuitenkin matalammaksi. Maalis-huhtikuussa jul-kaistuissa talousennusteissa odotetaan investoin-tien nousevan sekä tänä että ensi vuonna 0,5-2,5 prosentilla.Rakentaminen kääntymässä vähitellen laskuun ennätyksellisen korkealta tasoltaAsuntorakentamisen volyymit ovat olleet parin vuoden ajan hyvin korkealla tasolla, ja kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa on rikottu 2000-luvun ennätyslukuja. Viime vuonna koko maassa aloitettiin Tilastokeskuksen mukaan lähes 45 700 asunnon rakentaminen, mikä ylitti kol-mella prosentilla edellisen vuoden volyymin.Pääkaupunkiseudulla aloitettiin vuonna 2018 yli 17000 asunnon rakentaminen, mikä on korkein lukema vuosikymmeniin. Vuonna 2017 tehty aiempi 2000-luvun ennätysvolyymi ylitettiin peräti 16 prosentilla. Merkittävä osuus rakenta-misesta keskittyy vuokra-asuntoihin, sillä KTI:n seurannan mukaan pääkaupunkiseudulla oli viime vuodenvaihteessa rakenteilla lähes 9 000 vuokra-asuntoa. Tämä luku sisältää vain kokonaanvuokrakäyttöön tulevat kohteet.Myös Tampereella kirjattiin viime vuonna 2000-luvun ennätyslukemat, kun kaupungissa ryhdyt-tiin rakentamaan lähes 3 800 uutta asuntoa.Oulussa, Turussa, Jyväskylässä ja Kuopiossaennätysvuosi oli 2017, ja viime vuonna uusien asuntojen rakentaminen jo hieman laski. Tänä vuonna on odotettavissa laajemminkin laskua asuntoaloitusten määrään, sillä myönnettyjen asuinrakennuslupien määrä lähti viime vuonna laskuun useimmissa suurissa kaupungeissa.Esimerkiksi Helsingissä lupien määrä laski yli 20 prosentilla edellisvuodesta alle 6 000 asuntoon, ja Vantaalla ja Turussa prosentuaalinen lasku oli vielä Helsinkiäkin suurempi. Suurista kaupun-geista vain Tampereella, Oulussa ja Espoossa myönnettyjen asuinrakennuslupien määrä pysyi suunnilleen edellisen vuoden tasolla.Pääkaupunkiseudun toimitilarakentamisen volyy-mit ovat edelleen korkealla tasolla, muttamyön-nettyjen lupien määrä on laskussa myös toimiti-larakentamisen puolella. KTI:n Rakennushanke-seurannan mukaan vuoden 2018 lopussa oli pääkaupunkiseudulla käynnissä noin 230000uuden toimistoneliön rakennustyöt, ja uutta liike-tilaa oli rakenteilla hieman yli 200 000 neliötä. Vuoden 2019 aikana on kuitenkin valmistumassa suuri määrä toimisto-ja liikekiinteistöhankkeita, jonka jälkeen rakentamisen volyymit kääntyne-vät laskuun. Sekä toimisto-että liikekiinteistöjen rakennuslupien määrä pääkaupunkiseudulla laski vuonna 2018 selvästi pariin edelliseen vuoteenverrattuna. Muissa suurissa kaupungeissa toimis-torakentamisen määrä on ollut melko matala koko 2010-luvun ajan, mutta muutamia uusia

KIINTEISTÖALAN TALOUSKATSAUS KEVÄT2019 2

Asuinrakentaminen pääkaupunkiseudulla

Lähde: Tilastokeskus,Rakennettu ympäristö -palvelu merkittäviä hankkeita käynnistettiin vuoden 2018 aikana. Liikerakentaminen on vähentynytpää-kaupunkiseudun ulkopuolella suurten hankkeiden valmistuttua esimerkiksi Tampereella jaJyväsky-lässä.Kiinteistökauppamarkkinoilla edelleen hyvin vilkastaKiinteistömarkkinoiden kaupankäynti on pysynyt Suomessa edelleen hyvin vilkkaana, kun matala-na pysyttelevä korkotaso ja liikkeellä olevanrahan suuri määrä ylläpitävät kiinteistösijoittami-sen houkuttelevuutta maailmanlaajuisesti. KTI:n seurannan mukaan vuoden 2018 kiinteistökaup-pavolyymi oli 9,4 miljardia euroa, joka onkaikkien aikojen toiseksi korkein vuosivolyymi. Kaupankäyntivolyymi on nyt ylittänyt miljardin euron rajan jo 16 peräkkäisenä vuosineljännek-senä.Merkittävien kiinteistökauppojen volyymi SuomessaLähde: KTI Transaktioseuranta02 0004 0006 0008 00010 00012 00014 00016 00018 00020 000MyönnetytAloitetutValmistuneetasunnot, kpl2,01,71,61,91,72,72,52,31,51,71,31,71,82,93,75,33,03,20,80,41,01,31,12,93,81,80,30,70,50,50,71,51,92,17,26,10,42,02,02,63,22,85,66,34,21,82,41,82,12,54,35,57,410,29,41,301234567891011mrd€Kotimainen ostajaUlkomainen ostajaKIINTEISTÖALAN TALOUSKATSAUS KEVÄT20193KTI tilastoi vuonna 2018 yli 300 ammattimaisten kiinteistösijoittajien kiinteistökauppaa, joiden kauppahinta ylitti miljoona euroa. Joukossa oli poikkeuksellisen paljon myös suuria, yli 100miljoonan euron kauppoja. Ulkomainen sijoittaja-kysyntä on ollut varsin vahvaa, sillä sekä vuonna 2017 että 2018 noin 70 prosenttia kauppavolyy-mista muodostui ulkomaisten sijoittajientekemistä kiinteistösijoituksista. Suomen kan-sainvälistä houkuttelevuutta ylläpitävät edelleen monia muita Länsi-Euroopan maita korkeammat tuottovaatimustasot. Tosin etenkin Helsinginkeskustassa tuottovaatimukset ovat laskeneet voimakkaasti, mutta muissa suurissa kaupun-geissa lasku on ollut hitaampaa, ja merkittävästi korkeammat tuotto-odotukset ohjaavat sijoitus-kysyntää myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.Toimistot olivat viime vuoden vaihdetuin kiinteis-tötyyppi 39 prosentin osuudella kokonaisvolyy-mista (3,6 mrd €), ja liikekiinteistöjen osuus kauppavolyymista oli noin 24 prosenttia (2,2mrd€). Asuntoportfolioiden kaupankäyntivolyymi ylsi 1,8 miljardiin euroon useiden suurten asun-tosalkkujen vaihdettua omistajaa vuoden aikana. Hoivakiinteistöistä tehtiin kauppoja yli 600mil-joonalla eurolla, mikä on tämän sektorin kaikkien aikojen ennätyslukema. Sijoittajien kiinnostuksen Suomen kiinteistömarkkinoita kohtaan odotetaan pysyvän korkealla tasolla myös tänä vuonna.Ammattimaisen kiinteistösijoitusmarkkinan koko kasvaa vauhdikkaastiAmmattimaisten kiinteistösijoittajien omistuk-sessa olevan kiinteistökannan koko kasvaaripeästi. Vuonna 2018 markkinoiden koko kasvoi KTI:n arvion mukaan noin yhdeksällä prosentilla 69,5 miljardiin euroon. Vuoden 2013 lopussa vas-taava luku oli noin 48 miljardia euroa, eli sijoitus-markkinan koko on kasvanut viidessä vuodessa yli 20 miljardia euroa.Markkinoiden kasvunkeskeisin moottori on viime vuosina ollut sijoitta-jien kiinteistösalkkuihin valmistunut uusi raken-nuskanta. Nämä luvut sisältävät vain yksityisen sektorin toimijat, jotka harjoittavat ammattimai-sesti kiinteistöliiketoimintaa.1Voimakkaan sijoituskysynnän myötä ulkomaisten sijoittajien osuus Suomen ammattimaisista kiin-teistösijoitusmarkkinoista on noussut viime 1Laskelmiin ei siis oteta mukaan julkisen sektorin toi-mijoita (kuten Senaatti-kiinteistöt, kaupungit ja kau-punkien vuokrataloyhtiöt), yleishyödyllisiä toimijoita eikä opiskelija-asuntoyhtiöitä yms. erityisryhmien tuet-tuja asuntoja omistavia yhtiöitä. Nämäkin toimija-vuosina kovaa vauhtia. Vuoden 2018 lopussaulkomaisten toimijoiden omistuksessa oli jo yli 22 miljardin euron arvosta suomalaisia kiinteistöjä, mikä vastaa noin 32 prosenttia ammattimaisista kiinteistösijoitusmarkkinoista.Kotimaisista sijoittajaryhmistä etenkin kiinteistö-sijoitusrahastot ovat kasvattaneet kiinteistösalk-kujaan voimakkaasti 2010-luvun aikana. Rahas-tojen omistamien kiinteistöjen markkina-arvoon kaksinkertaistunut viimeisten seitsemän vuoden aikana, ja oli viime vuoden lopulla 11,7 miljardia euroa. Myös kotimaiset listaamattomat kiinteistö-sijoitusyhtiöt ovat kasvaneet voimakkaasti, mutta vuonna 2018 niiden suorien kiinteistösijoi-tusten kokonaisarvo laski selvästi, kun Suomen suurin kiinteistösijoitusyhtiö Kojamo listautui pörssiin. Listattujen yhtiöiden markkinaosuus on vaihdellut viime vuosina voimakkaasti Spondan poistuttua pörssistä ja Kojamon listauduttua. Vuoden 2019 alussa puolestaan Technopolis pois-tui pörssistä, kun brittiläinen sijoitusyhtiö Kildare Partners lunasti yhtiön osakkeet. Institutionaali-set sijoittajat olivat pitkään kiinteistösijoitus-markkinoiden suurin toimijaryhmä, mutta niiden suorien kotimaisten kiinteistösijoitusten määrä on viime vuosina pysynyt euromääräisesti melkoennallaan, minkä seurauksena niiden osuus markkinoista on pienentynyt 24 prosenttiin.Asuntojen rooli kiinteistösijoitusmarkkinoilla kasvaa Vuokra-asumisen osuus asuntomarkkinoilla jat-kaa kasvamistaan. Vuoden 2017 lopussa vuokra-asuntojen osuus kaikista Suomen vakinaisesti asutuista asunnoista oli 32,7 prosenttia, kun vuotta aiemmin osuus oli 32,2 prosenttia. Helsingissä vuokra-asuntojen osuus on kaikkein suurin,jopa 49,1 prosenttia, ja myös Turussa (47,5 %) ja Tampereella (47,2 %) vuokra-asuntoja onlähes puolet kaikista asunnoista. Tampereella tämä osuus kasvoi vuoden 2017 aikana voimak-kaammin kuin muissa yli 100 000 asukkaan kau-pungeissa, jopa yli yhdellä prosenttiyksiköllä.Vuokra-asumisen suosion myötä asuntojen osuus Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoista on kasva-nut viime vuosina voimakkaasti, ja asunnot ovat nykyään ammattimaisten kiinteistösijoitusmark-kinoiden suurin kiinteistösektori noin 29 prosentinryhmät hallinnoivat ammattimaisesti suurta määrää kiinteistövarallisuutta. Vuoden 2018 lukuja ei tästä tilastosta ole vielä saata-vissa.

KIINTEISTÖALAN TALOUSKATSAUS KEVÄT 2019

Suomen ammattimaisen kiinteistösijoitusmarkkinan toimijarakenne(suorat kiinteistösijoitukset Suomessa)Lähde: KTI (kysely sijoittajille, yhtiöiden vuosikertomukset, KTI:n arviot)osuudellaan. Parin viime vuoden aikana myös kansainväliset sijoittajat ovat tulleet voimak-kaasti Suomen vuokra-asuntomarkkinoille ostaen suuria asuntosalkkuja. Tällä hetkellä jo noin 11000 vuokra-asuntoa on kansainvälistensijoittajien omistuksessa, ja määrän odotetaan jatkavan kasvuaan. Toimistojen osuus kiinteistö-sijoitusmarkkinoista on noin 28 prosenttia, jalii-kekiinteistöjen osuus noin 23 prosenttia.Ammat-timaisten sijoittajien rooli on merkittävin toimis-tomarkkinoilla, sillä arviolta lähes 80 prosenttia suomalaisesta toimistorakennuskannasta on am-mattimaisten kiinteistösijoittajien omistuksessa. Suurten kaupunkien asuntojen ja Helsingin keskustan toimistojen vuokrat ja arvot nousevatVuokra-asuntosijoittamisen kasvua tukee asunto-vuokrien nousu ja positiivinen arvonmuutos.Ammattimaisten sijoittajien kiinteistösijoitusten tuottoja mittaavassa KTI Kiinteistöindeksissä vuokra-asuntokiinteistöjen arvonmuutos on ollut vuodesta toiseen positiivinen, mikä on johtunut sekä vuokra-arvojen noususta että tuottovaati-musten laskusta. Viime vuosina vuokrien nousu-vauhti on voimakkaasti kasvaneen tarjonnan myötä hieman hidastunut 2010-luvun ensimmäiseen puoliskoon verrattuna. Syyskuun 2017 ja syyskuun 2018 välisenä ajanjaksona KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava vuokraindeksi osoitti pääkaupunkiseudulla 2,5 prosentin vuosinousua, ja kasvuvauhti oli samaa tasoa myös Tampereella ja Oulussa. Turussa KTI:n asuntovuokraindeksin nousu jäi noinyhteen prosenttiin, kun puolestaan Jyväskylässä ja Lahdessa vuosimuutos oli negatiivinen.Maaliskuussa 2019 toteutetussa RAKLIn Vuokra-asuntobarometrissa asuntomarkkinoiden asian-tuntijoiden odotukset asuntovuokrien kehityk-sestä olivat hieman aiempaa maltillisempia.Etenkin suurissa asunnoissa vuokrien nousuunuskovia vastaajia on nyt vähemmän kuin viime syksynä. Pienten asuntojen vuokrien odotetaan silti edelleen nousevan selkeästi etenkin pääkau-punkiseudulla, Tampereella ja Turussa.Toimistojen ja liiketilojen vuokrien kehityksessä on suuria alueellisia eroja, ja etenkin liiketilojen vuokrat ovat monilla alueilla laskeneet. Positiivi-sin kehitys on koettu viime aikoina Helsingin ydin-keskustassa, jossa etenkin toimistojen arvot ja vuokrat ovat nousseet vauhdilla. Helsingin ydin-keskustan uusia toimistovuokrasopimuksia kuvaavaKTI:n toimistovuokraindeksi nousi 15,416,216,216,015,615,716,216,49,09,09,39,811,912,318,422,35,25,45,65,65,86,93,08,26,57,68,49,911,112,713,79,95,76,37,17,59,19,611,411,742,945,747,850,154,558,263,769,50102030405060708020112012201320142015201620172018mrd €Institutionaaliset sijoittajatKansainväliset sijoittajatListatut kiinteistösijoitusyhtiötListaamattomat kiinteistösijoitusyhtiötKiinteistösijoitusrahastotSäätiöt, yhdistykset & muut

KIINTEISTÖALAN TALOUSKATSAUS KEVÄT2019 syyskuun 2017 ja syyskuun 2018 välisenä ajan-jaksona 6,0 prosenttia.Toimistorakennusten ylläpitokustannukset nousivat 4,0 ja asuinrakennusten 2,0 prosenttia vuonna 2018KTI:n ylläpitokustannusindeksin mukaan sekä asuin-että toimistorakennusten ylläpitokustan-nusten nousu kiihtyi vuonna 2018.3Toimistokiin-teistöjen ylläpitokustannukset nousivat keski-määrin neljä prosenttia, ja asuinkerrostalojenylläpitokustannukset puolestaan kaksi prosenttia. Palveluvetoiset kustannukset –käyttö ja huolto, ulkoalueiden hoito ja siivous –nousivat edellis-vuotta voimakkaammin: toimistoissa 5,0 jaasunnoissa 3,5 prosenttia. Palvelukustannukset nousivat pääkaupunkiseudulla muuta maata enemmän etenkin asuinkerrostaloissa. Toimisto-rakennuksissaenergiakustannukset nousivatkulueristä voimakkaimmin, peräti 8,3 prosenttia, ja asuinkerrostaloissa voimakkain nousu tilastoi-tiin korjauskustannuksissa, jotka nousivat yli neljä prosenttia. Myös asuinrakennuksissaenergiakustannukset nousivat selkeästi etenkin pääkaupunkiseudulla.Asuinkerrostalojen ylläpidon kokonaiskustannuk-set olivat 5,26 €/m2vuonna 2018. Näistä palve-lukustannusten yhteenlaskettu osuus oli 0,90 €/m2, eli noin 17 prosenttia. Toimistorakennusten 4,50 euron kokonaiskustannuksista palvelukus-tannusten osuus oli 21 prosenttia.Asuinkerrostalojen ylläpitokustannusten kehitys, koko SuomiLähde: KTI ja TilastokeskusKiinteistöpalveluiden suhdannetilanne on vahva ja myynnin odotetaan paranevanKiinteistöpalveluiden suhdannetilanne on pysynyt EK:n Suhdannebarometrin mukaan edelleen vah-vana. Tuoreimman, tammikuussa julkaistunSuhdannebarometrin mukaan suhdannetilanteen saldoluku on yhä noussut viime vuoden kolman-nella ja neljännellä vuosineljänneksellä, ja on nyt 3KTI:nylläpitokustannusindeksit pohjautuvat ammatti-maisten kiinteistösijoittajien kiinteistöjen toteutuneisiin ylläpitokustannuksiin. Tiedot kattavat omistajan vas-tuulla olevat kulut. Kustannukset jaotellaan +24. Lähitulevaisuuden suhdannenäkymiäku-vaava saldoluku on puolestaan laskenut nollan tuntumaan, eli suhdanteiden odotetaan pysyvän ennallaan.Toimialan toteutunut myynti on barometrinmukaan kehittynyt viimeiset kolme vuotta positii-visesti ja myös tuoreimmassa kyselyssä enem-mistö vastaajista arvioi myynnin kasvaneen seurannassa Kiinteistöyhteisön tilipuitteen (TikkanenTapio, 2007 / Kiinteistöalan Kustannus) mukaisiin 13 kuluerään ja aktivointeihin.3,5 %1,0 %-0,5 %4,4 %-0,4 %1,1 %100120140160180200220240260280300PalvelukustannuksetEnergiakustannuksetKiinteistöveroKorjauksetMuut kuluerät Elinkustannusindeksi

KIINTEISTÖALAN TALOUSKATSAUS KEVÄT2019 edellisellä vuosineljänneksellä. Myyntiodotuk-setkin pysyvät edelleen positiivisina, vaikka myyntiodotusten saldoluku laskikinloppuvuonna +20:een oltuaan viime kesänä jopa +51:ssä.Kiinteistöpalveluiden suhdanteet (saldoluvut)Lähde: EK:n SuhdannebarometriKiinteistöalan työllisyys ja arvonlisäys kasvaa Kiinteistöala työllistää yhteensä noin 115000 henkilöä. Selkeä enemmistö, yli 90 000 henkilöä kiinteistöalan työllisistä työskentelee kiinteistö-palveluissa. Isännöintialalla toimii noin 5 000 henkilöä. Loput kiinteistöalan työlliset toimivat muun muassa kiinteistösijoitusten hallinnointiin liittyvissä tehtävissä sekä kiinteistöarvioinnissa,-rahoituksessa, -kehityksessä ja neuvonantoteh-tävissä. Vilkkaan rakentamisen myötä rakenta-misalan työllistävyys on viime vuosina kasvanut noin 190 000 henkilöön, eli yhteensä kiinteistö-ja rakentamisala työllistää suoraan noin 300 000 henkilöä, mikä vastaa noin 12 prosentin osuutta Suomen kaikista työllisistä. Tämän lisäksikiinteistö-ja rakentamisala työllistää myös epä-suorasti runsaan määrän esimerkiksi rakennus-tuoteteollisuuden ja vesi-ja jätehuollon parissa työskenteleviä.Tilastokeskuksen työllisyystilaston mukaan kiin-teistöpalveluiden4työpaikkojen määrä on kasva-nut viimeisten 10 vuoden aikana 23 prosentilla ja koko 2000-luvun aikana lähes 60 prosentilla.Toimialan kasvuun on vaikuttanut sekä ammatti-maisesti omistetun ja johdetun rakennuskannan 4TOL 81, Kiinteistön-ja maisemanhoito.kasvu että palvelujen lisääntyvä ulkoistaminen. Viime vuosina työllisyyden kasvuvauhti onkuitenkin hidastunut, ja vuonna 2017 kiinteistö-palveluiden työllisyys jopa aavistuksen laski.Kiinteistöalan toiminnan5työllisyys kuitenkinkasvoi vajaalla prosentilla, ja EK:n Suhdanneba-rometrin mukaan kiinteistöpalvelujenkin parissa työskentelevän henkilöstön määrän odotetaan kasvavan. Seuraavien kolmen kuukauden henki-löstöodotuksia kuvaava saldoluku nousi EK:n Suhdannebarometrissa lokakuun +10:stä tammi-kuussa jo +41:een. Työvoiman saatavuudessa on kiinteistöpalvelualalla kuitenkin edelleen haas-teita, ja rekrytointivaikeudet ovat yleisiä.Tuoreimman Suhdannebarometrin vastaajista 59 prosenttia arvioi ammattityövoiman puutteen olevan esteenä myynnin kasvulle. Kiinteistöalan toiminnan arvonlisäys kasvoi Tilas-tokeskuksen mukaan vuonna 2017 noin neljä prosenttia 24,6 miljardiin euroon. Kiinteistöpalve-luiden arvonlisäys kasvoi puolestaan vajaalla kahdellaprosentilla noin2,2 miljardiin euroon, mikä vastaa 1,1 prosenttia kansantalouden ar-vonlisäyksestä. Osuudet pysyivät suunnilleen edellisvuoden tasolla, mutta ovat vähitellen nous-seet 2010-luvun aikana.5TOL 68, sisältäen mm. kiinteistöjen vuokraamisen ja hallinnan, omien kiinteistöjen kaupan ja isännöinnin.-60-50-40-30-20-10010203040SuhdannetilanneSuhdannenäkymät

KIINTEISTÖALAN TALOUSKATSAUS KEVÄT2019

TIETOA ALASTA

Rakennusten ja tonttien osuus Suomen kansallisvarallisuudenarvosta on noin kaksi kolmasosaa.-Kiinteistöpalveluilla tarkoitetaan kiinteis-tön hoito-ja ylläpitopalveluita, joita ovat mm. siivous, kiinteistöhuolto, ulkoaluei-den hoito, tekniset palvelut ja energian-hallintapalvelut sekä erinäiset toimitila-ja käyttäjäpalvelut, kuten aula-jaturvallisuuspalvelut.-Hoito-ja ylläpitopalveluilla pyritään säi-lyttämään kiinteistön kunto ja arvo halu-tulla tasolla. Toimitila-ja käyttäjäpalvelut luovat tilojen käyttäjille edellytyksiä har-joittaa toimintaansa kiinteistössä.-Yksityisellä kiinteistöpalvelualalla työs-kentelee yli 90 000 henkilöä, ja koko kiin-teistöalalla noin 115000 henkilöä. Yli 90% kiinteistöpalvelualan työntekijöistä on vakituisissa työsuhteissa, ja ulkomaa-laisten osuus on noin 20 %.-Kiinteistötyönantajiin kuuluu noin400 jä-senyritystä, jotka työllistävät 80 % koko alan henkilöstöstä.