Kiinteistöalantyöt osa 9

Suomessa on noin 700 nuohoojaa, joista noin 300 on työsuhteessa piirinuohoojien palveluksessa ja loput itsenäisiä yrittäjiä

Kiinteistöpalvelualan työt

Osa 9

Nuohous

Suomessa on noin 700 nuohoojaa, joista noin 300 on työsuhteessa piirinuohoojien palveluksessa ja loput itsenäisiä yrittäjiä. Nuohoustyö on kiinteistön huoltamista ja se kuuluu kiinteistöpalvelualaan. Nykyisin kunnallisia nuohoojia ei ole, kuin Sievin kunnassa. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella ja muutamassa muussa kunnassa on käytössä ns. sopimusperusteinen nuohous.

Nuohous on jo vanha ammatti, jota on kautta aikojen tehty, jottei savuhormeihin ja tulisijoihin kertyvä palamisjäte aiheuttaisi tulipalon vaaraa. Paloturvallisuuden lisäksi nuohous vähentää polttoaineen kulutusta, edistää palamista ja vähentää päästöjä.

Nuohoojat suorittavat pääasiassa tulisijojen ja savuhormien nuohouksen, tarkastuksen sekä huollon. Lisäksi työhön kuuluu lämmityskattiloiden hyötysuhdemittaukset ja kattiloiden puhdistukset ja savuhormien tiiveyskokeet. Nuohoojat myös tarkkailevat paloturvallisuuteen liittyviä asioita kiinteistöissä. Lisäksi työhön kuuluu neuvonta ja opastaminen ilmanvaihtoon liittyvissä asioissa.

Nuohoustyö on ammattityötä, jossa joutuu olemaan korkeilla paikoilla mm. katoilla ja putoamisvaara on aina olemassa. Katot ovat joskus liukkaita ja osassa kiinteistöistä puuttuu edelleen kunnolliset kulkusillat katoilta, jotta nuohooja voisi siellä turvallisesti työskennellä.

Nuohous perustuu Suomessa pelastuslakiin ja -asetukseen  Pelastuslain (13§) mukaan rakennuksen omistajan tai haltijan yleisten tilojen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta on huolehdittava, että tulisijat ja savuhormit nuohotaan sekä ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot huolletaan ja puhdistetaan määrävälein. Lisäksi tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti. Nuohouksen järjestämisestä laissa (59 §) todetaan, että alueen pelastustoimi päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan.

Alueen pelastustoimi voi alueellaan tai osassa sitä: tuottaa nuohouspalvelut itse; tai hankkia nuohouspalvelut muulta palvelujen tuottajalta; taikka sallia rakennuksen omistajan tai haltijan sopia nuohouksesta palvelujen tuottajan kanssa. Mikäli pelastustoimi järjestää nuohouksen se päättää myös perittävistä maksuista.

Nuohoustyötä ammatikseen tekevältä ja nuohoustyön ammatinharjoittajalta edellytetään nuohoojan ammattitutkintoa.

Kaikki käytössä olevat tulisijat on nuohottava vuoden välein (mm. takat, leivinuunit, saunan tulisijat ja hormit). Yksityisessä käytössä olevat vapaa-ajan asunnot kolmen vuoden välein. Nuohoojan on annettava nuohouksesta kirjallinen kuitti. Huomattava on, että mikäli ei nuohousta ole asianmukaisesti määrävälein suoritettu ja tapahtuu tulen irtipääsy niin vakuutusyhtiön korvausvastuu on kyseenalainen.